TALOUSARVIOALOITE 43/2013 vp

TAA 43/2013 vp - Christina Gestrin /r 

Tarkistettu versio 2.0

Suomennos

Määrärahan osoittaminen vesistöjen ravinnepitoisuuksien vähentämiseen poistokalastuksella

Eduskunnalle

Itämeren suurin uhka on rehevöityminen. Rehevöityminen vaikuttaa veden laatuun, ekosysteemin toimintaan sekä vesistöjen virkistyskäyttöön. Vesistöjen kalakannoissa on tapahtunut muutoksia särkikalojen ja lahnan tuntuvan lisääntymisen vuoksi, mikä on vaikeuttanut muiden lajien kalastusta. Tämä on vaikeuttanut ammattikalastajien toimintaedellytyksiä ja vähentänyt vesistöjemme virkistyskäyttöä.

Poistokalastuksen tavoitteena on vähän käytetyn kalan kalastaminen ja tällä tavalla fosforin ja typen poistaminen rehevöityneiltä vesialueilta. Poistokalastusjärjestelmä otettiin käyttöön 31.5.2011 sen jälkeen, kun Euroopan komissio oli hyväksynyt sen. Tarkoituksena on ollut, että poistokalastuksen tuki olisi määräaikainen tavoitteena pääseminen 3—5 vuoden kuluessa markkinavetoiseen tilanteeseen.

Poistokalastus asettaa vaatimuksia niin pyydyksille kuin logistiikkaketjullekin. Poistokalastuksen infrastruktuurin rakentaminen on vienyt aikansa, ja toiminnan harjoittamisen edellytykset alkavat olla olemassa. Markkinavetoiseen tilanteeseen pääsemiseksi tukijakson on ulotuttava viiteen vuoteen, mikä noudattaa poistokalastustuelle asetettua aikarajaa.

Vuotuinen määräraha tekisi mahdolliseksi poistaa vuodessa vähintään 5 000 tonnia vähemmän arvokasta kalaa poistokalastuksella rannikon saaristolahdista. Tämä vastaa vähintään 38 tonnia fosforia. Tänä vuonna on mahdollistettu kalastaa noin 4 miljoonaa kiloa särkikaloja, minkä vuoksi noin 24 tonnia fosforia poistuu Itämerestä. Suomi on Helcomin Itämeren toimintaohjelman (BSAP) mukaisesti sitoutunut vähentämään Suomenlahden fosforipäästöjä 150 tonnia vuodessa. Poistokalastuksella voitaisiin saavuttaa 25 prosenttia tästä tavoitteesta. Moniin muihin vesistöinvestointeihin verrattuna poistokalastus on hyvin kustannustehokas toimenpide.

Komissiolle osoitetun tukea koskevan notifikaation mukaan poistokalastustuen oikeusperusta päättyy 30.6.2014. On tärkeää, että Suomi toimii aktiivisesti tukijärjestelmän soveltamiskauden pidentämiseksi vuoden 2015 loppuun. Poistokalastuksen kehittäminen ja keskeytymättömän rahoituksen turvaaminen on välttämätöntä järjestelmän tehokkaan toteuttamisen kannalta. Ammattikalastajille on taattava riittävä rahoitus siten, että he voivat suunnitella toimintaansa ja tehdä tarpeelliset investoinnit. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähempiarvoisen kalan markkinahinnan vakauttaminen siten, että näitä lajeja kalastetaan markkinavoimien ansiosta jatkuvasti. Särkikaloista voidaan valmistaa terveellisiä ja herkullisia tuotteita kuten esim. kalapyöryköitä. Lisäksi särkikaloja voidaan käyttää bioenergian tuotannossa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvioon momentille  30.40.62 lisäyksenä 500 000 euroa vesistöjen ravinteiden vähentämiseen poistokalastuksella.