Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Porkkalan (Träskön) kansallispuisto kuului Suomen ensimmäisiin kansallispuistoihin, jotka perustettiin vuonna 1938. Porkkalan kansallispuisto oli ensimmäinen, joka syntyi paikallisen kansalaistoiminnan vaikutuksesta: aloitteen tekijänä oli paikallinen nuorisoseura. Kansallispuisto kuitenkin lakkautettiin Porkkalan vuokrauksen Neuvostoliitolle (1944—1956) jälkeen, koska sen luontoarvot olivat kärsineet. Porkkalan luontoarvot ovat merkittävät. Kansallispuistokomitea esitti vuonna 1976 Porkkalan kansallispuiston perustamista uudelleen. Entinen kansallispuisto eräine lisäalueineen muodostettiin asetuksella luonnonsuojelualueeksi vuonna 1995.
Porkkala on arvioitu luonto- ja virkistysarvoiltaan kansallispuistotasoiseksi luontokokonaisuudeksi. Pesimälinnustoltaan Porkkalan suojelualueet ovat Suomen edustavimpia. Alueen luontotyyppien moninaisuus ja alueen ulottuminen sisämaasta aina uloimpaan saaristoon asti olisi poikkeuksellista Suomen kansallispuistoverkostossa.
Suomen kansallispuistoverkostoa tulee laajentaa niin, että mukaan saadaan luontotyyppejä ja luontoarvoja, joita ei muissa kansallispuistoissa esiinny. Porkkalan kansallispuiston perustaminen on kansallispuistoverkoston seuraava askel. Se on perusteltu luontoarvojen lisäksi myös siksi, että Etelä-Suomessa on suurin käyttöpaine kansallispuistoille. Pääkaupunkiseudun väkimäärä lisääntyy, ja aikaa vietetään yhä enemmän luonnossa. Kävijämäärät lisääntyvät kansallispuistoissa ympäri Suomen, ja puistoverkostolla on suuri merkitys luontomatkailulle. Samalla kun puistoverkostoa laajennetaan, on huolehdittava puistoinfran korjaamisesta ja tähän riittävän rahoituksen ohjaamisesta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,