Suomen metsät kasvavat vauhdilla, mutta samaan aikaan metsäluonto valitettavasti köyhtyy. Metsiemme lajeista 814 on uhanalaisia eli häviämisvaarassa ja lähes yhtä suuri joukko, 776 lajia, on luokiteltu silmälläpidettäviksi. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen solmimisesta. Suomi on sitoutunut pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä monimuotoisuuden köyhtymisen, vähentämään siihen kohdistuvia paineita ja lisäämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ei näytä nykyisen kehityksen mukaan olevan saavutettavissa, vaan se edellyttää toimien huomattavaa tehostamista. METSO-ohjelman kautta kanavoitu suojelutoiminta on ollut tehokas ja suosittu keino suojella yksityisessä omistuksessa olevia metsiä. Vaikka hallitus ja eduskunta on lisännyt METSO-ohjelman rahoitusta Sipilän hallituksen vuonna 2015 tekemän leikkauksen paikkaamiseksi, lisärahaa tarvitaan edelleen etenkin vuodesta 2020 alkaen.  

Suomen metsiin kohdistuu tällä hetkellä suuri poliittinen ja taloudellinen kiinnostus. Ilmastotutkijat ovat tuoneet esiin vakavan huolen hiilinielujen vähenemisestä, mikä hidastaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Massiiviset biotaloushankkeet ja erityisesti liikenteen biopolttoaineiden suunniteltu suuri rooli tilanteessa, jossa muu maailma etenee kohti sähköautoilua, on herättänyt kysymyksen Suomen metsien ja metsäluonnon kohtalosta tulevaisuudessa. Kertakäyttöiset biopohjaiset tuotteet vapauttavat hiilen ilmakehään nopeasti. Biomassaan sitoutunut hiili tulisi olla sitoutuneena tuotteisiin, joissa se säilyy pitkään. Järkevälle metsäpolitiikalle ja suojelulle on nyt tarvetta enemmän kuin pitkään aikaan. Varmaa on vain se, että ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja tarvitaan paljon lisää ja Suomen metsillä tulee olemaan tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa.  

Monimuotoinen luonto on itseisarvo sinänsä. Ekosysteemipalvelut (puhdas ilma, vesi jne.) ovat mittaamattoman arvokkaita ja välttämättömiä ihmiselle. Taloudellisesti tiukkoinakin aikoina on huolehdittava monimuotoisen luonnon säilymisestä jälkipolville. Suojelluilla alueilla on myös arvoa virkistys-, metsästys- ja luonnontuotteiden keräilyalueina.