Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Vuonna 2017 Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista 83 % kulki meritse. Merenkulun väylämaksu rasittaa vientiä, tuontia ja kauttakulkuliikennettä. Voimassa oleva väylämaksujärjestelmä heikentää metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kilpailukykyä ja vääristää kilpailuympäristöä Itämeren alueella. Väylämaksujen takia Suomen reitti kauttakuljetuksissa ei ole tällä hetkellä kilpailukykyinen. EU-maista vastaavantyyppinen, mutta alempi väylämaksu on käytössä ainoastaan Ruotsissa.
Väylämaksujärjestelmä on vaikeaselkoinen ja epäoikeudenmukainen. Kohdennetut alennukset väylämaksuissa ovat saattaneet erilaisia lasteja ja aluksia eriarvoiseen asemaan. Nykyisestä väylämaksujärjestelmästä kärsivät erityisesti isot risteilijät, isot bulkkilaivat ja transitobulkkia kuljettavat alukset sekä säännöllinen konttiliikenne, jossa linjalla olevat alukset vaihtuvat usein.
Kansainvälisesti ehdottomasti yleisin ja yksinkertaisin käytäntö on se, että vesiväylät, kuten tie- ja rautatieväylätkin, rahoitetaan suoraan valtion budjetista. Suomen kansainvälisesti poikkeava ja mittaluokassaan ainutlaatuinen väylämaksu voidaan nähdä Suomen itse itselleen luomana kaupan esteenä. Väylämaksuista luopuminen parantaa Suomen logistisen toimintaympäristön kilpailukykyä ja kohdistuu tasapuolisesti varustamoihin, kauppaan ja teollisuuteen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,