Ratapihojen toimivuus on tärkeää HaminaKotkan sataman rautateitse tapahtuvan kuljetusketjun toimivuuden ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta. HaminaKotkan satamaliikenteen kasvu oli vuonna 2016 4 % ja vuonna 2017 8 %. Vuodelle 2018 ennustetaan 16 %:n kasvua. Rautatieliikennettä lisäävät Itämeren kaasuputkeen liittyvät kuljetukset, sellun kasvava vienti, sahatavaran ja liimapuun vientikuljetusten sekä lannoitekuljetusten lisääntyminen. UPM rakentaa parhaillaan uutta selluterminaalia Mussalon satamaan. Lisäksi UPM Kymmene Oyj on aloittanut ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) mahdollisen biojalostamon rakentamisesta Mussalon sataman yhteyteen. Suuruusluokaltaan investointi on 500—800 miljoonaa euroa. Mahdollinen biojalostamo tarvitsee toimivan logistiikkaketjun. Tavoitteena on rautatieliikenteen lisääminen entisestään ja kuljetusten siirtyminen kumipyöriltä rautateille. 

Viennin käännyttyä kasvuun ei Suomen suurimman vientisataman ratapihan välityskyky ole riittänyt kasvaville rautatiekuljetuksille. Satamaan pääsyä odottavia junia on eri puolilla sisämaata ja osittain myös Venäjällä. Joukossa on myös vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja, kuten Mäntyharjulla huhtikuussa 2018 tapahtunut kemikaalionnettomuus osoitti. Satamaan purkaukseen ja lastaukseen tulevien vaarallisia aineita sisältävien vaunujen odotuspaikkojen tulee sijaita satamissa tai muilla seveso-alueilla, joilla varustelu voidaan järjestää niin, ettei vaarallisia aineita tilapäisesti säilytettäessä aiheudu erityistä vaaraa. 

Valtio hyväksyi jo kertaalleen (vuonna 2007) HaminaKotkan Mussalon sataman Kotolahden ratapihan loppuun asti rakentamiselle rahoituksen, mutta veti sen myöhemmin pois. 5 puuttuvan raideparin ja 10 uuden vaihteen rakentamisen kustannusarvio on noin 10 miljoonaa euroa.