Jotta suomalaisille voitaisiin turvata hyvä työelämä noin 40 vuoden työuran ajan, yksilö tarvitsee tukea aikoina, jolloin työnteko eri syistä keskeytyy. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi myös tulevaisuudessa Suomi tarvitsee lisää ihmisiä, jotka tekevät työtä ja maksavat veroja. Tämä edellyttää nyt työttöminä olevien parempaa kuntoutusta ja lisäkoulutusta.  

Suomen työmarkkinat ovat kärsineet jo parin vuosikymmenen ajan tarjonnan ja kysynnän välisestä epätasapainosta. Haasteena on ollut päästä tilanteeseen, jossa työnhakija ja työnantaja kohtaavat tehokkaammin työttömyysajan lyhentämiseksi. Nykyinen työ- ja elinkeinotoimistojen järjestelmä ei selviä tästä haasteesta.  

Pitkäaikaistyöttömien pallottelu eri viranomaisten välillä on saatava loppumaan ja ryhdyttävä konkreettisiin työllistämistoimiin. Työllisyyspalveluita on tehostettava, ja työnvälitys on saatava tehokkaammaksi ja tuloshakuisemmaksi. Lisäkoulutus on keskeisessä asemassa työntekijän houkuttelevuuden lisäämiseksi työmarkkinoilla.  

Hallitusohjelman kokeilukulttuuria koskevan kirjauksen mukaisesti hallituksen vuosien 2016 ja 2017 talousarvioesityksiin sisällytettiin 5 miljoonan euron nettomäärärahaa yksityisiin työnvälityspalveluihin. Tämä oli askel oikeaan suuntaan, vaikka määräraha jäikin kovin vaatimattomalle tasolle. Vuoden 2018 talousarvioesityksestä tämä määräraha on vedetty kokonaan pois, vaikka olemme vielä kaukana 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamisesta. Määrärahan takaisin vetäminen yksityisistä työnvälityspalveluista ei ole vastuullista työmarkkinapolitiikkaa, ja se ei edistä työttömien nopeampaa työllistymistä. Mielestämme parhaana tapana uudistaa työllisyyspalveluita on antaa kunnolliset määrärahat yksityisten työnvälityspalvelujen kokeiluun, niin että palvelut voidaan toden teolla ottaa käyttöön.