KlaRa-hanke on useiden yksittäisten hankkeiden muodostama kokonaisuus. Toteutuessaan hankekokonaisuus tuo merkittäviä hyötyjä erityisesti Kokkolan suurteollisuusalueeseen liittyvälle elinkeinoelämälle, minkä lisäksi se sujuvoittaa liikennöintiä ja matkaketjujen toimivuutta sekä edistää Kokkolan kaupunkirakenteen myönteistä kehitystä.  

KlaRa-hankkeeseen sisältyville toimenpiteille on olemassa painava tarve. Kokkolan suurteollisuusalueella sijaitseva Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jossa käsitellään joka vuorokausi noin 400 junavaunua. Väyläsyvennyksen jälkeen liikennöinti satamaan ja takaisin kasvaa entisestään, mutta junaliikenteelle on olemassa vain yksi raide.  

Tavaraliikenne kulkee Kokkolan rautatieaseman kautta, joka palvelee henkilöliikenteessä noin 200 000 asukkaan väestöpohjaa. Entistä nopeammat yhteydet lisäävät junamatkustamisen suosiota, mutta Kokkolan rautatieaseman puitteet ovat jääneet pahasti jälkeen nykyajan vaatimuksista. Laitureilla ei ole katoksia, parkkipaikat ovat ahtaat ja matkaketjut hankalia.  

Kaupungin kasvu puolestaan asettaa haasteita kaupunkirakenteelle, sillä kaupungin laajentuminen rautatieaseman eteläpuoleiselle alueelle on hankalaa ilman toimivia yhteyksiä keskustan palveluihin.  

Edellä kuvattujen haasteiden ratkaisemisessa avaininvestointi on Kokkolan rautatieasemalta satamaan ja suurteollisuusalueelle rakennettava kaksoisraide. Sen ansiosta pääradan kaksiraiteisuus voidaan hyödyntää maksimaalisesti. Myös turvallisuus vilkkaasti liikennöidyllä kaupunkialueella paranee merkittävästi raideinvestointiin liittyvien yli- ja alikulkuratkaisujen seurauksena.  

Kaupunkikeskustasta satamaan johtava kaksoisraide mahdollistaa rautatieaseman ja sen lähialueen kehittämisen. Henkilö- ja tavaraliikenteelle saadaan omat raiteet ja henkilöliikenteelle suojakatokset, minkä lisäksi henkilöauto-, bussi- ja junaliikenteelle syntyy matkustamista helpottava liityntäpiste.  

Raiteet alittava alikulkutunneli tiivistää kaupunkirakennetta yhdistämällä etelä- ja pohjoispuolet toisiinsa. Samalla se vauhdittaa eteläpuolelle suunniteltua asuinrakentamista. Kosilan alueelle on myös suunniteltu nelikaistaisena toteutettava valtatien 8 uusi linjaus.  

Hankesuunnittelua kokonaisuuden tiimoilta on jo tehty. Hankekokonaisuuden kustannusarvion työlukuna on käytetty 50 miljoonaa euroa. Näin mittavaa kehityshanketta ei ole enää mahdollista toteuttaa kaupungin omin toimenpitein. Valtion ollessa alueella keskeinen toimija on tärkeää, että Kokkolan kaupungilla ja valtiolla on yhteinen tahtotila hankkeen toteuttamisessa. Silloin kokonaisuuden vaiheittainen toteutus voi käynnistyä mahdollisimman nopealla aikataululla.