YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n koordinoima uudelleensijoittaminen pakolaiskiintiössä on hallittu keino auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia. Se tarjoaa hädänalaisimmille kipeästi kaivatun turvallisen reitin suojeluun ja mahdollistaa uuden alun usein vuosia pakolaisleireillä eläneille ihmisille. Kiintiöpakolaisiksi valitaan muun muassa kidutuksen uhreja, väkivaltaa kokeneita naisia, vammaisia ja lapsiperheitä. Suomen viime vuosina vastaanottamista kiintiöpakolaisista noin puolet on ollut lapsia. 

UNHCR:n mukaan 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan nykyisen oleskelumaansa ulkopuolelta. Paikkoja on kuitenkin tarjolla vuosittain murto-osalle heistä. 

Suomi on osallistunut kiintiöpakolaisten vastaanottoon pitkään ja esimerkillisesti. Vuosittaisen pakolaiskiintiön suuruus ei ole kuitenkaan heijastellut maailman historiallista pakolaistilannetta. Vuotuinen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkeä 2000-luvun alusta lähtien, lukuun ottamatta vuosia 2014 ja 2015, joille kiintiötä nostettiin erityisesti Syyrian tilanteen vuoksi 1 050:een. Pakolaiskiintiötä tulee nostaa merkittävästi vaiheittain, ensi vuonna 2 500:aan. 

Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahoista hankitaan työvoimakoulutuksena järjestettävää kotoutumiskoulutusta aikuisille maahanmuuttajille. Laadukkaat kotoutumispalvelut ja koulutus ovat ensiarvoisessa roolissa kiintiöpakolaisten pääsyssä kiinni uuteen elämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan. 

Pakolaiskiintiön korotuksen edellyttämä kotoutumiskoulutuksen tarve edellyttää ensi vuodelle esitettävän 4 800 000 euron lisäksi momenttiin liittyvän valtuuden lisäystä 4 800 000 eurolla niin, että kotoutumiskoulutusta hankitaan vuonna 2020 niille henkilöille, jotka valitaan vuoden 2019 pakolaiskiintiössä, mutta eivät ehdi käydä koulutusta loppuun vuoden 2019 aikana.