YK, EU ja Nato ovat Suomen ulkosuhteiden tärkeimmät viitekehykset ja vaikutuskanavat sekä turvallisuutta edistävät yhteisöt. Suomen etujen mukaista on vahvistaa suomalaisten osaamista ja osallistumista näiden monenkeskisten yhteisöjen toimintaan. On tärkeää, että suomalaiset tietävät, miten nämä yhteisöt toimivat, miten Suomi voi niistä hyötyä ja mitä jäsenyys niissä velvoittaa. Suomen YK-liitto, Eurooppalainen Suomi ja Suomen Atlantti-Seura ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita edellä mainittujen monenkeskisten järjestöjen kotimaisina affiliaatteina. Järjestöt vaikuttavat ja viestivät YK:n, EU:n ja Naton toiminnasta pitkäjänteisesti, asiantuntevasti ja ammattimaisesti. Lisäksi niillä on työn edellyttämät vahvat yhteistyöverkostot niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.  

Monen toimijan yhteistyö lisää ymmärrystä kansainvälisistä asioista ja auttaa ratkaisemaan maailmanlaajuisia kriisejä 

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on todennut, että hallitusten, kansainvälisten organisaatioiden, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan on kyettävä nykyistä parempaan yhteistyöhön. Vain näin voidaan valmistautua tuleviin maailmanlaajuisiin kriiseihin. Kansainvälistä kansalaisjärjestötyötä tekevät järjestöt ovat keskeisiä toimijoita monitoimijayhteistyössä, jonka tavoitteena on lisätä kansainvälisyyttä, suomalaista osaamista sekä globaalien trendien ymmärtämistä. Monitoimijayhteistyön tärkeyttä on korostettu esimerkiksi sisäisen turvallisuuden selonteossa sekä EU:n turvallisuusunionistrategiassa, jossa pyritään kehittämään myös koko yhteiskunnan kattavaa koordinointia. 

Kansalaisjärjestöt vahvistavat Suomen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta 

YK-liiton, Eurooppalaisen Suomen ja Suomen Atlantti-Seuran toimintaresurssit ovat olleet pitkään riittämättömät suhteessa tehtäväkentän laajuuteen ja vaativuuteen. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli suomalaisen osaamisen kehittämisessä, kansainvälisen osaamisen tuomisessa Suomeen sekä työllistymismahdollisuuksien luomisessa Suomessa. Toiminnallaan järjestöt vahvistavat myös Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Resurssipulan vuoksi kansainvälisiin yhteistyöaloitteisiin tarttuminen vaikeutuu, eikä esimerkiksi pystytä hakemaan kansainvälistä rahoitusta yhtä lailla kuin verrokkimaiden vastaavat toimijat. 

Esitämme, että monenkeskisten yhteisöjen viestintäkumppaneina toimiville Suomen YK-liitolle, Eurooppalaiselle Suomelle ja Atlantti-Seuralle kohdennetaan valtionavustusta yhteensä 800 000 euroa vuonna 2024.