Kasnäsintie tehtiin 1960-luvulla. 1980-luvulla siitä tehtiin kaksikaistainen, mikä vastasi sen aikaisia tarpeita. Kasnäsin niemen ja saariston teollisuus, vapaa-ajan asuminen ja matkailu ovat kuitenkin kehittyneet siten, ettei tie enää vastaa nykyisiä käyttötarpeita, mikä puolestaan vaarantaa kaikkien tien käyttäjien liikenneturvallisuuden.
Ab Salmonfarm Oy yhdessä tytäryhtiönsä Ab Kasnäsudden Oy:n kanssa on Kemiönsaaren kunnan suurin yksityinen työnantaja. Sillä on 80 vakituista työntekijää ja sesonkiaikana jopa 120 työntekijää. Ab Salmonfarm Oy viljelee ja jalostaa purotaimenta sekä valmistaa kalajauhoja ja kalanmaksaöljyä. Tukes on luokitellut tehtaan laajamittaiseksi kemikaalilaitokseksi.
Vuonna 2016 avattu kalajauhotehdas kuuluu hallituksen sinisen biotalouden panostuksiin. Tehdas jalostaa 40 000 tonnia silakkaa ja kilohailia vuodessa, mikä on yli 25 % Suomen kalastuskiintiöstä. Noin 60 % tehtaan raaka-aineista ja kaikesta siellä tuotetusta kuljetetaan Kasnäsintietä pitkin. Yhteensä tehtaalla käy päivittäin mennen tullen vähintään 25 rekkaa ja kuorma-autoa, 10 urakoitsijaa ja 100 työntekijää.
Saariston lisääntynyt matkailu ja vapaa-ajan asuminen ovat myös syitä siihen, että Kasnäsintien liikenneturvallisuus ei enää ole liikennemääriä vastaavalla tasolla. Ab Kasnäsudden Oy pyörittää hotellia, uimalaa, asuntovaunualuetta ja ravintolaa, joiden vuosittainen kävijämäärä on noin 150 000. Rosalan Viikinkikeskuksen ja Bengtskärin majakan vuosittainen kävijämäärä on noin 15 000 henkilöä, joista monet tulevat Kasnäsintietä pitkin Kasnäsiin, josta on lauttayhteyksiä kauemmas ulkosaaristoon. Örö avattiin yleisölle kolme vuotta sitten. Sen vuosittainen kävijämäärä on noin 40 000, mikä on myös osaltaan kasvattanut Kasnäsintien matkailijavirtoja. Kasnäsiä ympäröivässä saaristossa on noin 5 000 vapaa-ajan asuntoa, joista monen kotisatama on Kasnäsissä tai joihin kuljetaan Kasnäsistä lautalla.
Pyöräilymatkailu, joka on hyvin kestävä matkailun muoto, kehittyy jatkuvasti. Kasnäsintien huono liikenneturvallisuus on jo johtanut siihen, että monet suuret pyöräilijäryhmät ovat päättäneet olla pyöräilemättä Kasnäsiin ja kauemmas ulkosaaristoon. Kemiönsaaren, Hangon, Raaseporin ja Salon välille on tehty uusi pyöräreitti, Rannikkoreitti. Uuden reitin kannalta keskeistä on, että pyöräilijät voivat pyöräillä Kasnäsin niemeen ja matkustaa sieltä lautalla Hankoon. Puutteellinen liikenneturva ei saa olla este kestävän matkailun kehitykselle saaristossa!
Kasnäsintie on kapea, pitkä ja kiemurainen. Ohituspaikat ovat harvassa. Puut kasvavat niin lähellä tietä, että näkyvyys on heikko. Raskaiden ajoneuvojen kuljettajat joutuvat ohjaamaan ajoneuvonsa keskelle tietä, jotta oksat eivät rikkoisi laitteistoa, mikä vaarantaa liikenneturvallisuuden. Puutteellisen liikenneturvan takia tien yleinen nopeusrajoitus on laskettu 60:een ja 70:een kilometriin tunnissa. Heikko liikenneturva lisää pysyvien ja vapaa-ajan asukkaiden, teollisuuden, matkailijoiden ja pyöräilijöiden turvattomuutta. Toimivat kulkuyhteydet ovat saariston ja sen kehityksen elinehto!
Kasnäsintien liikenneturvallisuutta pitäisi parantaa huomattavasti. Tietä tulisi leventää ainakin kaksi metriä koko noin 13 kilometrin matkalta. Koko Kasnäsintien pituudelta olisi rakennettava kevyen liikenteen väylä ja puusto olisi kaadettava vähintään neljän metrin leveydeltä tien molemmin puolin. Vaarallisimmat mutkat tulisi suoristaa ja koko Kasnäsintietä pitäisi parantaa niin, että nopeusrajoitusta voitaisiin kasvattaa 80 kilometriin tunnissa.