Suomi elää osaamisesta, joten korkeakoulutukseen, tieteeseen ja innovaatioihin panostaminen on myös kansantaloudellisesti ratkaisevaa. Tulevaisuuden tavoite on, että vähintään 50 prosenttia nuorten aikuisten ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Tähän pääsemiseksi aloituspaikkoja on edelleen lisättävä ja korkeakoulujen perusrahoitus nostettava tasolle, joka vastaa kasvaneita aloituspaikkamääriä.
Yliopistoihin kohdistetaan ensi vuoden budjetissa raskaat leikkaukset. Pysyvät leikkaukset nousevat 36,65 miljoonan tasoon ja määräaikaisia leikkauksia tehdään vielä 20,4 miljoonan edestä. Kokonaisuudessaan leikkaukset vuodelle 2026 ovat yhteensä noin 57 miljoonaa euroa.
Vastoin kaikkia lupauksia hallitus on leikannut nimenomaan korkeakoulujen perusrahoitusta. Yhdessä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvien leikkausten kanssa Suomen korkeakoulutuksesta leikataan yhteensä noin 83,8 miljoonaa euroa. Vuodelle 2026 arvioitu korkeakouluindeksien mukainen lisärahoitus 82 miljoonaa käytännössä nollaantuu leikkausten vuoksi.
Yliopistojen rehtorineuvosto Unifin mukaan yliopistojen perusrahoitus on vähentynyt 12,6 prosenttia vuosien 2013—2023 välillä, kun samanaikaisesti tutkintojen määrä on kasvanut 12,5 prosenttia ja opiskelijamäärä 36,2 prosenttia. Korkeakoulut ovat toistuvasti korostaneet, että nykyinen perusrahoituksen taso ei vastaa opiskelijamäärien kasvuun. Vaikka tutkimukseen ja uusien aloituspaikkojen lisäämiseen kohdistetaan erillisiä panostuksia, rahoituksen pirstaloituminen kaventaa yliopistojen mahdollisuuksia kohdentaa varoja sinne, missä tarve on suurin. Perusrahoituksen etu on sen joustavuus: se on tuloksellisuuteen sidottua ja yliopistojen välillä kilpailtua, mutta sen käyttö ei ole sidottu tiukkoihin korvamerkintöihin. Uhkana on, että opetuksen, tutkimuksen ja osaajien taso laskee.
Suomen sijoitus akateemisen vapauden kansainvälisessä vertailussa (Academic Freedom Index) on heikentynyt lyhyessä ajassa ja kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla merkittävästi. Vuonna 2023 sijoitus oli yhdeksäs. Nyt olemme tipahtaneet maiden välisessä vertailussa sijalle 47. Tieteen ja tutkimuksen vapaus on yhteiskuntamme peruspilareita, eikä sitä voida turvata ilman riittävää ja vakaata perusrahoitusta.
Rahoitusvaje on suurta, ja perusrahoituksen leikkausten peruminen on vasta ensiapua suomalaisen osaamistason nostamisessa. Jos haluamme saavuttaa tavoitteet ja turvata koulutuksen laadun, tarvitaan pitkäjänteistä ja kasvavaa panostusta yliopistojen perusrahoitukseen.