Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Vuosina 2014 ja 2015 Suomen pakolaiskiintiö oli 1 050 ja vuosina 2016—2018 750 pakolaista vuodessa. Vuoden 2019 pakolaiskiintiöksi hallitus esittää 750:tä. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa pakolaisvirrat ovat suurimmillaan sitten toisen maailmansodan päättymisen. Nykyään joka toinen sekunti joku joutuu pakenemaan kodistaan, ja pakolaisten määrä on 68,5 miljoonaa. Pakolaisista yli puolet on lapsia. Suurimmat pakolaisten vastaanottajamaat vuonna 2018 ovat Turkki (3,5 miljoonaa), Pakistan (1,4 miljoonaa), Uganda (1,4 miljoonaa), Iran (1 miljoona) ja Libanon (1 miljoona). 85 prosenttia kaikista maailman pakolaisista on kehitysmaissa.
Maailman rikkaimpiin ja yhdenvertaisimpiin maihin kuuluvan Suomen on osoitettava solidaarisuutta ihmisille, joilla menee meitä huonommin. Nyt on meidän vuoromme tarjota muille sitä suojaa, jota on aiemmin annettu meille. Pakolaispolitiikan on perustuttava inhimillisyyteen ja ihmisoikeuksien suojeluun. Kenenkään ei pidä joutua elämään turvattomuudessa ja kurjuudessa. Pakolaiskiintiön reilu korottaminen on hyvä ja pitkäjänteinen tapa auttaa vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä. Haluamme, että pakolaiskiintiötä korotetaan reilusti ja asteittain. Tämän vuoksi Ruotsalainen eduskuntaryhmä ehdottaa, että vuosittaista pakolaiskiintiötä korotetaan 750 pakolaisesta 2 500 pakolaiseen.
Ihminen, joka ei puhu maan kieltä eikä tunne Suomen lainsäädäntöä ja normeja ja jolla mahdollisesti on traumaattisia kokemuksia, tarvitsee toimivaa kotouttamista löytääkseen paikkansa yhteiskunnassa. Siksi haluamme kohdentaa lisärahoitusta valtion kotouttamiskorvauksiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,