Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Työttömyys on kasvanut Suomessa kuluneen vuoden aikana toiseksi nopeiten EU-maista ja työttömyysaste on EU-maiden kolmanneksi korkein. Suomessa ei ole pulaa pelkästään korkeasti koulutetuista asiantuntijoista vaan myös ammatillisista osaajista. Silti hallitus on leikannut 120 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta.
Leikkaus osuu väistämättä ensimmäistä tutkintoaan suorittaviin oppivelvollisuusikäisiin perustutkinto-opiskelijoihin. Esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mukaan 120 miljoonan leikkaus ammatilliseen koulutukseen tarkoittaisi laskennallisesti noin 1 600 opettajan vähennystä.
Yhteensä leikkausten ammatilliseen koulutukseen on arvioitu olevan jopa 150 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan kaikki hallinnolliset säästöt ja päättyvät määrärahat. Kyseessä on valtava leikkaus, jolla on vaikutuksia koulutuksen laatuun.
Suurin osa aikuiskoulutuksesta on ammatillista koulutusta. Koulutukseen osallistutaan siis selvästi työhön liittyvistä syistä. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen lukeutuvat myös esimerkiksi erikoisammattitutkinnot, joihin voi yleensä hakeutua vasta kun on alan peruskoulutuksen jälkeen kehittänyt ammattitaitoaan ja hankkinut vankan työkokemuksen alalta. Monet näistä tutkinnoista ovat ainoita laatuaan kyseisille aloille.
Ammatillisen koulutuksen leikkausten lisäksi hallitus on myös lakkauttanut esimerkiksi aikuiskoulutustuen ja vähentänyt opiskelijoiden asumisen tukia tilanteessa, jossa jo noin viidennes korkeakouluopiskelijoista on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa ilmoittanut toimeentulonsa olleen erittäin niukka ja epävarma viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.
Leikkaamalla paitsi opiskelun aikaisesta toimeentulosta, myös opintojen järjestäjiltä, ei nosteta Suomen osaamis- ja koulutustasoa, puhumattakaan työllisyysasteen parantamisesta.
Tämä aloite kuuluu Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,