Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta
on osoittautunut erittäin tärkeäksi toiminnaksi,
jonka avulla pystytään pelastamaan ihmishenkiä,
estämään vammojen pahentumista, nopeuttamaan hoitoon
pääsemistä ja muutoinkin vähentämään inhimillistä kärsimystä.
Helikopterin avulla lääkärijohtoinen
ensihoito voidaan toimittaa nopeasti esimerkiksi onnettomuuspaikalle
ja tehostettu hoito pystytään aloittamaan pienemmällä viiveellä.
Tarvittaessa helikopterilla järjestetään myös
potilaan nopea kuljetus.
Helikopterin hälyttämisen syitä voivat
olla mm. kolareiden ja tapaturmien aiheuttamat vammautumiset, sydänpysähdykset,
infarktit ja muut vakavat sairauskohtaukset sekä mm. kiireelliset sairaala-
ja terveyskeskussiirrot. Helikopteria voidaan käyttää apuna
myös etsinnöissä sekä sammutustoiminnassa.
Lääkäri- ja pelastushelikoptereiden
toimintaa rahoitetaan mm. Raha-automaattiyhdistyksen, varojenkeräyksen
ja vapaaehtoistoiminnan avulla. Suomessa on tällä hetkellä kuusi
lääkäri- ja pelastushelikopteria. Suurin
osa niistä on otettu käyttöön
1980-luvulla.
Vuodenvaihteessa tulee voimaan EU:n määräys,
jonka mukaan lääkäri- ja pelastushelikoptereiden
on kuuluttava teholuokkaan yksi. Käytännössä tämä tarkoittaa
sitä, että koneen on pystyttävä nousemaan
ilmaan yhdelläkin moottorilla. Tekninen vaatimustaso nousee
myös mm. pimeätoiminnan ja huonojen sääolojen
toimintavaatimusten osalta. Määräykset
lisäävät sekä turvallisuutta
että tehokkuutta, mutta Suomen pelastushelikopteritoiminnalle
ne tietävät myös merkittävää kustannusten
lisääntymistä.
Suomen kuudesta pelastushelikopterista vain oululainen Sepe
täyttää uudet vaatimukset. Tiukentuvat
vaatimukset aiheuttavat vaikeuksia kaikille muille viidelle kopterille.
Esimerkiksi runsas vuosi sitten Pohjanmaalla toimintansa aloittanut
pelastushelikopteri Pete on uusien määräysten
valossa tulossa kelpaamattomaksi tehtäväänsä.
Vanhoille koptereille voidaan antaa puolen vuoden mittainen siirtymäaika,
mikäli koneen operaattori on tilannut uuden helikopterin.
Esimerkiksi Peten osalta uuden kopterin hankkiminen nostaa vuosittaisen
rahoitustarpeen nykyisestä 1,1 miljoonasta eurosta 1,4
miljoonaan euroon. 300 000 euron vuosittainen lisätarve
on käytännössä mahdotonta kattaa
ilman vastaavan suuruista yhteiskunnan lisätukea.
Puuttuvan lisärahoituksen ohella pelastushelikopteritoiminnan
jatkuvuutta uhkaa myös uusien helikoptereiden pitkä toimitusaika,
joka on jopa 17 kuukautta. Koska uudet määräykset
tulevat voimaan koko EU:n alueella, arvellaan myös uusien
koptereiden tilausten lisääntyvän tuntuvasti. Kun
valmistajia on rajallinen määrä eikä kapasiteettia
voida nopeasti lisätä, venynevät toimitusajat
entisestään. Koska operaattorit uskaltavat tehdä sitovan
tilauksen vasta, kun rahoitus on varmistunut, pitäisi tarvittavia
tukipäätöksiä tehdä valtion
taholta mahdollisimman nopeasti.
Sisäasiainministeri Karia Rajamäki sanoo kirjalliseen
kysymykseeni antamassaan vastauksessa, että julkisessa
terveydenhuollossa, kadonneiden etsinnässä taikka
sammutus- ja pelastustoiminnassa voidaan käyttää helikopteria
kunkin toimialan ratkaistessa itse, onko helikopterin käyttö yksittäisessä tapauksessa
tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä ihmishengen
pelastamiseksi tai vakavan henkilövahingon estämiseksi
taikka onnettomuuden seurausten torjumiseksi.
Pelastustoimessa voidaan valtion varoin ylläpitää sellaista
erityistä valmiutta, jota ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa
paikallisella tasolla. Tätä varten on olemassa
pelastustoimen erityismääräraha, josta
käytetään ilma-alustoimintaan vuosittain
noin 1 milj. euroa. Määrärahasta merkittävä osa
suuntautuu lääkinnälliseen pelastustoimintaan.
Tähän luetaan pelastusviranomaisen johtama toiminta
onnettomuustilanteessa ja siihen liittyvä helikopterin
käyttö, kun kysymys on ihmishengen pelastamiseksi
tai vakavien henkilövahinkojen estämiseksi välttämättömästä ilma-aluksen
käyttämisestä. Edellä mainittu
määräraha maksetaan lähes kokonaan
yksityisille lääkäri- ja pelastushelikopteriyhdistyksille
lentotuntien mukaan.
Yksityisten helikopteritoimipaikkojen toiminta käsittää viranomaisorganisaatioiden
rinnalla vapaaehtoisena yhdistystoimintana ylläpidettävän
lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan. Kustannuksista
on lentotoiminnan osuus katettu pääosin raha-automaattiavustuksilla.
Kesäkuussa 2004 sisäasiainministeri Rajamäki
vastasi kirjalliseen kysymykseeni, että asiaa selvitetään
sisäasiainministeriön johdolla niin, että toiminnan
rahoittamiseen voidaan ottaa kantaa vuoden 2005 osalta budjettiriihen
yhteydessä ja vuoden 2006 ja tulevien vuosien osalta kehysneuvotteluissa
helmikuussa 2005.
Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Hallitus esittää vuoden
2005 talousarvioon täsmälleen samansuuruista 1 650 000
euron määrärahaa, joka on myös
kuluvan vuoden talousarviossa. Tästä ilma-alusten
käyttöön pelastuspalvelutehtävissä varataan
1 080 000 euroa.