Suomalainen kansalaisyhteiskunta kansalaisjärjestöineen on voimavara, jota ilman julkisen sektorin on vaikea onnistua hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa ja hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Järjestöt tavoittavat suomalaisia tavalla, johon julkinen sektori ei kykene. Ne kanavoivat vapaaehtoistoimintaa ja tuottavat hyvinvointia, sosiaalista yhtenäisyyttä ja aktiivista kansalaisuutta tukevia palveluita. Julkiseen talouteen kohdistuvien säästöjen myötä kansalaistoiminnan merkitys tässä työssä korostuu. 

4H-järjestöt tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten kasvatuksen, nuorisotyön ja työelämävalmennuksen eteen. Ikääntyvässä Suomessa on tärkeää, että lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia, työteliäitä ja yritteliäitä aikuisia. Vastuunkantoon ja oma-aloitteisuuteen oppiminen ovat tärkeitä tavoitteita niin nuorelle itselleen kuin yhteiskunnalle kokonaisuutena. Syrjäytyminen ja toimettomuus ovat nykypäivän suurimpia uhkia nuorelle polvelle. On arvioitu, että syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle ovat yli miljoona euroa. Tämän tapahtumista 4H estää kymmenillä tarjoamillaan toimintamuodoilla.  

4H-harrastus tukee lapsen ja nuoren kasvua aktiiviseksi, suvaitsevaksi, vastuulliseksi ja yritteliääksi. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. Lähes 3 000 4H-kerhossa ympäri Suomea omaksutaan elämänhallintaa tukevia käytännön tietoja ja taitoja yhteensä 2 500 koulutetun nuoren ja 1 200 aikuisen ohjaajan tuella. Erilaiset kurssit ja valmennukset syventävät nuoren osaamista. Kerhojen, kurssien ja muun monipuolisen toiminnan myötä myös suuri joukko vapaaehtoisia, kerhonohjaajia ja muita toimintaa järjestäviä sitoutuu nuorten kasvatustyöhön. 

4H-järjestö on koko 90-vuotisen olemassaolonsa ajan kasvattanut nuoria ja tarjonnut mahdollisuuksia työelämään tutustumiseen ja siihen kiinni pääsemiseen sekä maaseudulla että kaupungeissa. Järjestöllä on valmiit rakenteet ja tarvittava osaaminen nuorten työllistämiseen, työelämätaitojen kouluttamiseen sekä mahdollisuus huolehtia erityisesti haja-asutusalueen nuorista. 

Vuonna 2016 4H-yhdistykset työllistivät yli 7 000 nuorta työelämävalmennustoiminnallaan. Järjestön kehittämän työelämään valmentavan Ajokortti työelämään -kurssin kävi yli 8 000 nuorta. Vastuullinen työnantaja -kampanja keräsi 327 osallistujaa, jotka tarjosivat yhteensä yli 50 000 vastuullista kesätyöpaikkaa. Nuori voi myös perustaa 4H-yhdistyksensä ja henkilökohtaisen yritysohjaajansa tuella oman 4H-yrityksen. Viime vuosien aikana 4H-yritysten määrä on kasvanut vahvasti. Vuonna 2016 niitä oli jo 752 kappaletta. Lisäksi järjestetään erilaista kierrätystoimintaa, josta nuoret voivat kerätä tuloja omalla aktiivisuudellaan. 

4H-nuorisotyö vastaa erinomaisella tavalla yhteiskunnan ajankohtaisiin haasteisiin. Varsin vähäisellä julkisella siemenrahalla saadaan aikaiseksi mittava määrä vapaaehtoistyötä sekä nuorten työllistämistä ja yritteliäisyyttä. 

4H-nuorisotyön reaalista valtionapua on leikattu parissa vuosikymmenessä puoleen. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä hallitus esittää 4H-nuorisotyön valtionavun leikkaamista 600 000 eurolla eli 15,4 prosenttia. Määrärahan supistaminen heikentäisi olennaisesti yhteiskunnallisesti tärkeää 4H-toimintaa.