Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 890/2009 vp - Tarja Tallqvist /kd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Kunnallisessa vanhusten laitoshuollossa henkilöstön lukumäärä on vähentynyt. Samalla hoidettavien vanhusten kunto on heikentynyt. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi laatusuosituksen vanhustenhuoltoon vuonna 2001. Tuolloin tehdyn arvion mukaan vanhustenhuollon kuntoon saattaminen vaatii 4 000 työntekijän palkkaamista.
Vanhustenhuollossa on ollut jo pitkään riittämättömät resurssit. Koulutettua, kielitaitoista hoitohenkilökuntaa on liian vähän eikä henkilökunta ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Potilasturvallisuus ja työturvallisuus kärsivät paikoin todella huolestuttavasti. Vanhusten laitoshoidon laatusuositusten tavoitetaso on 0,8 hoitajaa vanhusta kohden, mistä jäädään pahimmillaan käytännössä puoleen. Hoitajien puutetta korvataan lääkkeillä. Masennus- ja rauhoittavia lääkkeitä määrätään jopa kolme kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. On tutkittu, että Suomessa on noin 85 000 dementoitunutta potilasta, jotka ovat jatkuvassa hoidon tarpeessa. Lievässä dementiassa lääkkeet saattavat parantaa toimintakykyä. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin mukaan dementian myöhemmissä vaiheissa tärkeintä on huolehtia iäkkään potilaan perustarpeista ja elämänlaadusta. Duodecimin hoitosuositus vaikeaan dementiaan on lääkkeetön hoito. Suurimpana esteenä tälle on hoitajien riittämättömyys.
Henkilöstön alimiehitys heikentää hoidon tasoa ja koettelee hoitajien jaksamista. Tämän vuosikymmenen alkupuolen aikana on menetetty sairastamisen takia poissaoloina jo 24 000 työvuotta. Vanhusten ihmisarvoinen ja yksilöä kunnioittava hoiva on yhteisömme sivistyksen mittari.
Aloite on osa kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettia.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon momentille 28.90.30 lisäyksenä 100 000 000 euroa hoitajien palkkaamiseksi vanhustenhuoltoon.
Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2009