Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä: tutkimusten mukaan jopa 20—25 % nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöt ovat tavallisimpia terveysongelmia nuorilla aikuisilla. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvalla työllä onkin merkittävät vaikutukset, ja sillä ehkäistään nuorten mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. 

Koululaisten hyvinvoinnin ja tuen tarpeista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Laki takaa psykologi- ja kuraattoripalvelut esiopetuksesta alkaen aina toisen asteen oppilaitoksiin saakka. Koulupsykologit, -kuraattorit ja terveydenhoitajat ovat oppilashuollon ydin. He auttavat muun muassa lasten ja nuorten huolissa, koulunkäynnin vaikeuksissa sekä oppimisvaikeuksien havaitsemisessa.  

Käytännössä kunnat eivät kuitenkaan ole pystyneet perustamaan riittävästi koulupsykologien ja -kuraattorien tehtäviä. Erityisesti koulupsykologien saatavuudessa on ollut suuria ongelmia. Suositusten edellyttämä määrä on yksi psykologi 600—800 oppilasta kohden, mutta se ei toteudu läheskään kaikissa kunnissa. 

Esitänkin 29,9 miljoonan lisäystä talousarvioon koulupsykologien saatavuuden parantamiseksi. Lakiin tulisi määritellä asiantuntijasuositusten perusteella sopiva koulupsykologimitoitus psykologien määrästä oppilasmäärää kohden ja tukea lisärahoituksella kuntia toteutuksessa. Jotta koulupsykologien määrä saataisiin oppilashuoltolain edellyttämälle tasolle, tarvittaisiin noin 500 psykologia lisää. Määräraha on laskettu tämän kustannuksen perusteella. 

Sijoitus mielenterveyden edistämiseen kouluissa palautuu tutkimusten mukaan takaisin noin viisinkertaisena. Jokainen nuori, joka saadaan käännettyä syrjäytymiskehityksestä myönteiselle uralle, on voitto niin nuorelle itselleen kuin yhteiskunnalle.