Itä- ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän ja maakuntien tavoitteena on pitkään ollut Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen. Sanna Marinin hallitus linjasi rajanylityspaikasta 2019 budjettiriihessä ns. Savonlinna-paketissa, että Parikkalan rajanylityspaikka kansainvälistetään:
"Hallitus vahvistaa Savonlinnan seudun elinvoimaa. Osana kokonaisuutta Savonlinnaan lisätään 150 uutta ammattikorkeakoulualoituspaikkaa vuodesta 2020 lähtien sekä käynnistetään valmistelu Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan avaamiseksi vuonna 2024."
Rajanylityspaikan merkityksestä vallitsee laaja poliittinen yksimielisyys. Asian valmistelu ei juurikaan edennyt, koska se kuuluu usean ministeriön ja toimijan vastuulle. Osallisia ovat ainakin valtiovarainministeriö, sisäministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoministeriö, Tulli ja Senaatti-kiinteistöt. LVM:n alalla suunnittelurahoitus jo löytyy, mutta Rajavartiolaitoksen ja Tullin osalta sitä ei ole saatu.
Talousarvioaloitteen tarkoituksena on laittaa vireille raja-aseman yksityiskohtainen suunnittelu ja koordinaatio. Tehtävän koordinoijaksi esitetään sisäministeriötä, joka ohjaisi ja koordinoisi ylityspaikan suunnittelua ja osoittaa tarvittavat resurssit muille toimijoille.
Liikenne-ennusteen mukaan Parikkalasta tulisi itärajan neljänneksi vilkkain tavaraliikenteen ja viidenneksi vilkkain henkilöliikenteen ylityspaikka. Ylityksiä olisi heti avaamisen jälkeen noin miljoona ja v. 2030 jo 1,5—1,8 milj. kpl.
Ylityspaikan avaaminen lyhentää Etelä-Suomen ja Karjalan tasavallan välisiä matkoja, mikä alentaa kuljetuskustannuksia ja vähentää ympäristöhaittoja. Edestakainen matka Helsingistä Petroskoihin lyhenee 160 km, Lappeenrannasta Sortavalaan 200 km ja Imatralta Lahdenpohjaan 280 km. Myös Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon yhteydet Pietariin paranevat, sillä Venäjän puolella on valmistunut uusi valtatie A 121 Pietarista Käkisalmen kautta Sortavalaan.
Venäjän puolen parantuneiden teiden ansiosta liikennemäärät kääntyivät nousuun ennen korona-aikaa Parikkalassa, vaikka tilapäinen ylityspaikka palvelee lähinnä vain puuntuontia. Suurin hyöty uudesta sijainniltaan edullisesta ylityspaikasta koituu teollisuudelle ja kaupalle. Myös matkailuun ja kansalaisten välisiin yhteyksiin raja-alueella ylityspaikasta olisi tuntuva apu, kun Euroopan kaksi suurta järvialuetta, Saimaa ja Laatokka, yhdistyvät vain tunnin matkan päähän toisistaan. Pelkästään ostos- ja muun lisämatkailutulon itärajan maakuntiin arvioitiin ennen korona-aikaa olevan jo vuonna 2020 noin 45 miljoonaa euroa.
Summa ylittää moninkertaisesti ylityspaikan avaamisesta valtiolle aiheutuvat kertaluontoiset investointi- ja vuosittaiset toimintamenot.
Talous- ja liikennehyötyjen lisäksi Parikkalan raja-aseman avaaminen nykyistä laajempaan käyttöön edistää kansalaisten ja yritysten tasavertaisuutta, raja-alueyhteistyötä, kulttuurivaihtoa sekä vähentää ympäristöhaittoja.