Useat Euroopan maat ovat kompensoineet koronapandemian aiheuttamaa lisääntynyttä kuormitusta terveydenhuollon henkilöstölle palkankorotusten ja kertakorvausten muodossa. Suomessa hoitoalan ammattiliitot Tehy ja SuPer vetosivat keväällä kertakorvauksen puolesta, mutta toiveet ovat toistaiseksi kaikuneet kuuroille korville. Koronan toisen aallon iskiessä syksyllä liitot muistuttivat jälleen henkilöstön jaksamisesta ja varoittivat alanvaihtoa harkitsevien työntekijöiden osuuden olevan nousussa koronan aiheuttaman lisääntyneen työtaakan ja keväisten poikkeusolojen vuoksi.  

Korona-aika ei pelkästään ole rasittanut hoitoalan työntekijöitä valmiuslain muodossa, sillä kyseessä on vakava tartuntatauti, johon ei vielä ole tehokasta lääkitystä tai rokotetta. Koronapotilaiden hoito muodostaa siten tartuntavaaran sekä suorassa potilaskontaktissa työskenteleville että heidän perheenjäsenilleen ja lähipiirilleen. Myös tarvittavien suojavarusteiden puute ja viranomaisten epäselvät ohjeistukset niiden käytöstä ovat aiheuttaneet hämmennystä useilla työpaikoilla.  

Hoitoala on pitkään kamppaillut työvoimapulan ja alanvaihdon kanssa. Alaa ei nähdä houkuttelevana, ja monet hoitajat kokevat, ettei heidän työpanostaan arvosteta. Palkkataso on myös muita Pohjoismaita huomattavasti alhaisempi. Ammattiliittojen teettämien tutkimusten mukaan raskas koronakevät on myös lisännyt kiinnostusta alanvaihtoon entisestään. Nyt olisikin aiheellista näyttää, että hoitotyötä arvostetaan Suomessa ja osoittaa koronan torjuntaan ja hoitoon osallistuville myös rahallinen korvaus tehdystä työstä.