Kielilain (423/2003) mukaan viranomaisen on huolehdittava tulkkaamisesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa viranomaisyhteyksissä käytettävää suomen tai ruotsin kieltä tai hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Viranomainen huolehtii mahdollisuuksien mukaan tulkkaamisesta ja kääntämisestä myös muissa maahanmuuttajan velvollisuuksia koskevissa asioissa. Valtio korvaa kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden (ulkomaan kansalaisten) vastaanottoon liittyviä tulkkauskustannuksia täysimääräisesti ilman aikarajaa, kun tulkkipalveluja käytetään kotouttamisasioissa (muun muassa alkuvaiheen perehdytys, kotoutumissuunnitelman teko, koulun ja kodin välinen yhteistyö) sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Muutoin jokainen viranomainen vastaa itse tulkkauskustannuksista. Tulkkauspalveluita ei tarjota sen jälkeen, kun henkilö on saanut Suomen kansalaisuuden. 

Eduskunnan tietopalvelun tietojen mukaan kuntatasolla voi olla vaikeata saada tietoja tulkkauskustannuksista, koska tulkkauskustannukset jakautuvat kunnan eri toimialoille. Suurimmassa osissa kuntia ei eritellä tulkkauskustannuksia.  

Pelkästään työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle kuuluvien kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kotoutumispalveluiden osalta tulkkauskustannukset olivat vuonna 2018 yhteensä 21 469 795,13 euroa. Eduskunnan tietopalvelun mukaan mitään kattavaa tilastoa tulkkipalveluiden kustannuksista ei ole olemassa. Ei voi olla niin, että tilastoimatta jättämällä piilotetaan verovaroilla rahoitettujen tulkkauspalveluiden hintaa suomalaisilta veronmaksajilta. Me aloitteen allekirjoittajat vaadimme, että hallitus selvittää koko Suomen tulkkauspalveluiden hinnan vuositasolla. Kokonaiskustannusten saamiseksi pitää selvittää eri valtionhallinnon sektoreiden sekä kuntakohtaiset kustannukset erillisesti.