Toimenpidealoitteessa esitetään Valtion
Infra Oy:n välitöntä perustamista. Valtion
Infra Oy:n roolina olisi kansallisesti merkittävän
infrastruktuurinen rakentaminen ja kehittäminen, kuten
liikenneväylien rakentaminen ja bioenergian terminaaliverkoston
perustaminen.
Liikenneväylät ovat tärkeitä Suomen
talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Oikein ajoitettuina ja kohdennettuina
liikenneinvestoinnit tuottavat takaisin monin verroin enemmän
kuin niihin on investoituina rahaa. Valtion Infra Oy:n tulee olla
käytössä jo vuoden 2015 aikana, jotta työllisyyden
ja kasvun kannalta keskeisten hankkeet saadaan liikkeelle nopeammalla
aikataululla kuin mitä liikennepoliittisen selonteon mukaan
muutoin tehtäisiin.
Liikenneinvestointien kannalta vallitseva tilanne rahoituksen
kannalta on epätyydyttävä. Suurhankkeet
kilpailevat valtion budjetissa samoista määrärahoista,
joilla rahoitetaan kaiken tyyppisten väylien rakentamista
ja peruskunnossapitoa. Elokuun budjettiriihessä päätetyt
pääkaupunkiseudun sekä Tampereen suuret
MAL-raidehankkeet käytännössä sitovat
myös seuraavan vaalikauden väylärahat,
jolloin koko Suomessa mm. maakunnan liittojen alueelleen ajamat
kehittämishankkeet, väylien korjausvelan hoitaminen
sekä perusväylien kunnossapitorahoituksen tasokorotus
on käymässä mahdottomaksi.
Budjettirahoitus on tehnyt liikennepolitiikasta tempoilevaa.
Valtiontalouden tiukat kehykset voivat pahimmillaan estää jopa
sellaisiakin investointihankkeita, joista on selkeästi
osoitettavissa talouskasvua edistäviä vaikutuksia.
Hallitus ei ole tehnyt rahoituspäätöksiä Äänekosken uuden
sellutehtaan eikä Savukoskella sijaitsevan Soklin kaivoksen
tarvitsemista liikennejärjestelyistä, jotka molemmat
toisivat useita tuhansia uusia ja pysyviä työpaikkoja.
Hankevolyymit ovat olleet riippuvaisia taloudellisista suhdanteista.
Korkeasuhdanteiden aikana hankkeita on käynnistetty lukuisia,
jotka ovat johtaneet hankkeiden ruuhkautumiseen, markkinoiden ylikuumenemiseen
ja hintojen nousuun. Viime vaalikaudella taloudellisen taantuman
vallitessa väylärakentamista käytettiin myös
talouden elvytykseen. Nyt elvyttäviä toimia suunnataan
vain pääkaupunkiseudulle sekä Tampereelle.
Siellä markkinat voivat kuumeta, kun samaan aikaan muualla
Suomessa väylien rakentaminen ja kunnostaminen uhkaa hiljetä.
Riippuvuus valtion budjettirahoituksesta sekä pitkäjänteisen
ja yli vaalikausien ulottuvan väylästrategian
puute ovat osaltaan estäneet sen, ettei tasaiseen rakentamistasoon
ole päästy. Eri syistä johtunut hankkeiden
kasautuminen on johtanut rahoitusongelmiin, viivästyksiin
ja kustannusten nousuun. Ongelmana voidaan pitää myös sitä,
että julkisten liikenneinvestointien määrä jäänyt
selvästi jälkeen bruttokansantuotteen kasvusta
viimeisen 20 vuoden aikana.
Nyt on syytä etsiä ennakkoluulottomasti monipuolisempia
rahoitusmalleja. Esimerkiksi suurissa investointihankkeissa käytettyjen
elinkaarimallien ja merkittävien kaivoshankkeiden liikennejärjestelyiden
rahoittamisessa kannattaisi hyödyntää valtion
ja yksityisten kumppanuusmalleja.
Selvitysmies Pasi Holmin vuonna 2009 tekemään
raporttiin viitaten valtion aktiivisempi osallistuminen yhteistyökumppanina
elinkaarimallien rahoituksen alentaisi valtion kustannuksia.
Holmin esityksen mukaisesti valtion instrumenttina voisi olla
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön alaisuuteen
perustettava yritys Valtion Infra Oy. Se voisi olla valtion osapuoli
elinkaarimalleilla toteutettavien suurten tie- ja liikenneväylähankkeiden
rahoituksessa. Mallissa voidaan hyödyntää valtion
edullisempaa asemaa lainamarkkinoilla.
Valtion Infra Oy olisi tie- ja liikenneinvestointien rahoituksen
tekninen toteuttaja. Rahoitettavista tie- ja liikennehankkeista
sekä niiden rahoituksesta päättäisi
eduskunta. Eduskunta päättäisi niin ikään
menokatosta, jonka puitteissa hankkeita voidaan käynnistää pidemmällä aikavälillä.
Menokatolla
varmistetaan, että käynnissä olevien
hankkeiden kokonaiskustannukset pysyvät annetun raamin
puitteissa.
Mikäli liikenneväylähanke on todettu
valtion kannalta edullisimmaksi toteuttaa elinkaarihankkeena, voi
Valtion Infra Oy olla tilanteesta riippuen yksi keino alentaa elinkaarimallilla
toteutettavien hankkeiden rahoituskustannuksia.
Valtion Infra Oy saisi pääosan rahoituksestaan
hankekohtaisina menokehykseen kuuluvina määrärahoina
valtion talousarviosta tai menokehyksen ulkopuolisena valtion sisäisenä lainana Valtiokonttorista.
Suurissa investointihankkeissa, jossa voitaisiin hyödyntää Valtion
Infra Oy:n ympärille rakennettavaa rahoituskonseptia, ovat
esimerkkejä Pisara-radan rakentaminen sekä Tampereen
raidehankkeet. Valtion Infra Oy mahdollistaisi monien sellaisten
kasvua tuovien keskeisten hankkeiden nopeutetun käynnistämisen,
johon suora budjettirahoitus ei anna mahdollisuutta.
Valtion Infra Oy:n toimialaan voisi kuulua myös esimerkiksi
biopolttoaineiden valtakunnallisen terminaaliverkoston rakennuttaminen,
jotta erityisesti puuenergian kuljetusketjua voitaisiin kehittää.
Eläkeyhtiöllä olisi mahdollisuus
sijoittaa veroparatiisien sijaan kotimaista työllisyyttä ja
kasvua edistäviin pitkäjänteisiin ja
vakaisiin hankkeisiin. Näin suomalaisten kartuttama kansallisvarallisuus
saataisiin tekemään työtä puolestamme.
Hankkeet, jotka edistävät sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kasvua
ja työllisyyttä, toisivat eläkeyhtiölle
eläkemaksujen muodossa uutta pääomaa
sijoitettavaksi. Kansalaiset voisivat puolestaan laittaa osan nyt
pankkitileillä käytännössä tuottamattomana
makaavasta rahasta kasvamaan korkoa osallistumalla obligaatioiden muodossa
Valtion Infra oy:n rahoittamiseen. Sähköverkoista
saatava lakisääteinen tuotto takaisi sijoitukselle
pankkitiliä paremman korkotason.