TOIMENPIDEALOITE 23/2014 vp

TPA 23/2014 vp - Kimmo Tiilikainen /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.1

Biotalouden nostaminen kansalliseksi kärkihankkeeksi

Eduskunnalle

Keskustan mielestä maa- ja metsätalous sekä uusiutuvan energian tuotanto ovat tulevaisuuden kasvualoja maassamme. Tällä vihreällä kasvulla voidaan synnyttää laajasti kotimaisiin voimavaroihin perustuvia, uusia työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksia. Vihreä kasvu tukee vahvasti kansantalouttamme. Maahantuontia korvaavana ja vientiä vahvistavana kotimaiseen työhön ja raaka-aineisiin perustuvana toimialana se on tehokkain sektori vaihtotaseemme vahvistamiseen. Vihreä kasvu ei kuitenkaan synny itsestään, vaan kehittyäkseen se vaatii pitkäjänteisyyttä sekä luotettavaa ja vakaata poliittista ilmapiiriä ja päätöksiä.

Uusiutuvan energian erilaiset käyttöteknologiat, puhdas ilma ja vesi, cleantech, ovat suuria mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. Hallitus puhuukin lupaavasti puhtaasta teknologiasta, ja onkin aivan oikein sanoa, että alan teknologiaan ja yrittäjyyteen pitäisi satsata. Hallituksen puheet ja teot ovat kuitenkin jälleen kerran ristiriidassa. Siinä missä Vanhasen hallitus lisäsi alan t&k-rahoja lähes 3—4-kertaisiksi, Kataisen hallitus on leikkaamassa resursseja. Näillä eväillä uudet työpaikat jäävät syntymättä.

Kunnianhimoinen energiapolitiikka edellyttää rohkeita investointeja, kuten esimerkiksi älykkäisiin sähköverkkoihin satsaamista esimerkiksi Pohjoismaiden yhteishankkeena. Biotalous on kokonaisuudessaan tuntuvasti laaja-alaisempi käsite kuin pelkkää energiantuotantoa. Keskustan esittämä kasvurahasto tarjoaa rahoituskanavan sellaisille kasvuyrityksille, jotka pyrkivät ratkaisemaan biotalouteen liittyviä haasteita ja kehittämään esimerkiksi puuraaka-aineesta aivan uudenlaisia tuotteita vaikkapa lääketeollisuuden tarpeisiin.

Maaseutu, maaseudun ihmiset ja maaseudun vihreät elinkeinot ovat jo nyt maksaneet kovan hinnan hallituksen säästötoimista. Keskusta odotti, että hallitus olisi valtiontalouden kehysesityksessä vuosille 2014—2017 toteuttanut toimenpiteitä maa- ja metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi. Niitä ei tullut. Kehysesityksessään hallitus jätti voimaan jo aiemmin tehdyt moninkertaisten leikkausten kohdentamiset maaseudulle.

Keskusta edellyttää, että maa- ja metsätalouden kehittämiseen ja investointeihin on käytettävissä tarvittavat taloudelliset tukiresurssit. Keskusta ei hyväksy kaavailuja, joissa investointien rahoittaminen siirrettäisiin vuotuisen budjettirahoituksen varaan. Alkutuotannon rakenteen kehittämisen ensisijaisen rahoituslähteen tulee jatkossakin pohjautua rahastointiin, jonka pääomitus on riittävällä tasolla tarpeeseen nähden.

Hallitus on toiminut maaseutua kohtaan toisin kuin se aloittaessaan linjasi. Hallitusohjelmassa on painotettu useassa kohdassa maatalouselinkeinon toimintaedellytysten, kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamista. Ohjelmassa on keskeisenä lähtökohtana maaseudun monituloyrittäjyyden kehittäminen ja vahvistaminen. Hallitus lupasi edistää energiantuotannon monimuotoisuutta ja kannustaa bioenergian käytön lisäämistä. Alueiden vahvuuksista aiottiin hakea kasvua. Lähes kaikissa edellä mainituissa tavoitteissaan hallitus on toiminut tavoitteidensa vastaisesti.

Hallitus on myös puheissa ilmaissut tukevansa viime vaalikaudella hyväksyttyä suurta energiapakettia. Käytännön toimeenpanossa hallitus on kuitenkin sitoutunut tähän vain osin. Käsittämättömintä on, että hallitus on kiristänyt turpeen veroa ja leikannut enimmillään kolmanneksen energiapuun tuesta. Se on tarjonnut kivihiilelle valtavan kilpailuedun, millä puun ja turpeen yhteiskäyttö väistyy yhä useammin. Tämä on hiilenmusta linja ja täysin päinvastainen kuin strategian edellyttämä hiilen nopea alasajo. Keskusta on tehnyt erillisen lakialoitteen hakkeen tuen korottamisesta ja turpeen veron alentamisesta vastaamaan vuonna 2012 voimassa ollutta tasoa. Tämä kotimaista työllisyyttä tukeva ja vaihtotasetta vahvistava veromuutos rahoitettaisiin puoliksi korottamalla ulkomailta Suomeen tulevan kivihiilen veroa. Uralin takaa kaivettua kivihiiltä ollaan kuskaamassa kiihtyvällä vauhdilla Suomeen.

Suomen tulee ottaa vakavasti biotalouteen ja luonnonvaroihimme liittyvät moninaiset mahdollisuudet. Energiapolitiikan osalta tähtäin tulee asettaa jo 2020-luvulle ulottuviin konkreettisiin ratkaisuihin. Eduskunnan tulee sitoutua siihen, että seuraavan 10—20 vuoden aikana:

• Energiaomavaraisuus tulee nostaa nykyisestä 32 %:sta 60 %:iin, sähköntuotannossa 100 %:iin.
• Usiutuvan energian määrää lisätään vuoden 2005 noin 95 TWh:sta ja vuoden 2011 106 TWh:sta aina 165 TWh:een.
• Uusiutuvan osuus käyttämästämme energiasta nostetaan nykyisestä 32 %:sta reilusti yli 60 %:n.
• Uusiutuvan energian osuus liikenteessä nostetaan 40 %:iin, yhdessä sähkön kanssa yli 50 %:n.
• Vähennetään CO²-päästömme puoleen Kioton lähtötasosta ja että metsien hiilinielut määräytyvät todellisen luonnontieteellisen perustan mukaan.
• Lopetetaan hiilen käyttö kokonaan.
• Vähennetään fossiilisen öljyn käyttö kolmannekseen.
• Synnytetään uusiutuvan energian ja alan teknologian pariin 50 000—80 000 uutta työpaikkaa.
• Lisätään uusiutuvaa energiaa lähes puolet pienemmin energiayksikkökustannuksin useimpiin EU-maihin verrattuna.
• Kohennetaan energian säästöä ja energiatehokkuutta ja näin vähennetään energian kulutustamme merkittävästi.
• Parannetaan kauppatasettamme 2—3 miljardilla eurolla vuodessa.

Ajatuspaja e2 on esittänyt Harppaus biotalouteen -työpaperissa (e2 raportti 2/2013) useita toimenpidesuosituksia biotalouden edistämiseksi. Keskustan eduskunta ryhmä pitää raportin toimenpidealoitteita kannatettavana.

Toimenpidesuosituksia biotalouden edistämiseksi:

• Kansallisesta biotalousstrategiasta pitää laatia tarpeeksi konkreettinen, kansallista tahtotilaa vahvistava ja selvästi eurooppalaista tasoa kunnianhimoisempi. Strategiassa on esitettävä uskottavat ja riittävät rahalliset panostukset biotalouden edistämiseen. Nyt ei ole julistusten, vaan käytännön toimien aika.
• On perustettava uusi valtionyhtiö ja sijoitusrahasto tukemaan biotalouden hankkeita ja investointeja.
• Kansalaisille ja yhteisöille on kehitettävä uusia keinoja osallistua biotalousyritysten rahoittamiseen (biotalousrahasto).
• Haittaveroja ja investointitukia on suunnattava biotalouden edistämiseen ja alan kotimaisen kysynnän vahvistamiseen.
• Erityistä huomiota on kiinnitettävä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Valtion on omilla toimillaan ohjattava yritysten t&k-panostuksia.
• Moninaisen poliittisen ja yhteiskunnallisen paineen synnyttäminen biotalouden edistämiseksi. Mielipidevaikuttajien ja kansalaisten vakuuttaminen teeman tärkeydestä.
• Vaikuttaminen EU:ssa.
• Biotalouden edistämiseksi on käynnistettävä riittävän isoja ja kunnolla rahoitettuja pilottihankkeita eri toimialoille:

• • energiatalous

    — tekstiilikuitu

    — puun kuitujen ja molekyylien uudet käyttötavat

    — energiatehokkuuden kehittäminen

    — suljetun kierron ketjut (kokonaisvaltainen kokeilu, jossa mukana pienteollisuutta, maatiloja ja logistiikkapalveluja)

• biojalostamot (biopohjainen energiantuotanto, monipuoliset erotustekniikat käytössä, prosessien sivuvirrat huomioitu)

• • Suomalaiset biotalouteen liittyvät innovaatiot on kartoitettava ja niiden valuminen ulkomaille on estettävä.

    — Puurakentamista on edistettävä tuotekehityksen, rakennusmääräysten ja kaavoituksen keinoin. Tämä avaa myös vientimahdollisuuksia.

    — Puhdistuslaitoksia on kehitettävä paikallisiksi lannoitetehtaiksi. Yhdyskuntien jätteet on saatava kiertoon.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin biotalouden nostamiseksi kansalliseksi kärkihankkeeksi.