TOIMENPIDEALOITE 24/2014 vp

TPA 24/2014 vp - Kimmo Tiilikainen /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.1

Julkisen sektorin tietojärjestelmien yhtenäistäminen

Eduskunnalle

Tietojärjestelmien hyödyntäminen julkisella sektorilla on ollut useilla vaalikausilla hallitusten strategiahankkeiden kärjessä. Asiassa päästiin eteenpäin viime vaalikaudella, kun Keskustan johdolla säädettiin tietohallintolaki koko julkisen sektorin tietojärjestelmien yhteensovittamiseksi. Samassa yhteydessä valtiovarainministeriössä toteutettiin organisaatiouudistus, jolla ValtIT- ja KuntaIT-yksiköt yhdistettiin JulkIT-osastoksi. Kuluvalla vaalikaudella lain toimeenpano ei ole edistynyt lainkaan toivotulla tavalla.

Keskustan mielestä hallituksen on korkea aika ryhtyä toimeen. Julkisen sektorin tietojärjestelmät ja niiden hankinta on yhtenäistettävä ja keskitettävä. Tietojärjestelmien yhteensovittamisen varmistamiseksi on rakennettava koko julkista sektoria palveleva ja tietojärjestelmät yhteen kokoava kokonaisarkkitehtuuri, johon julkisen sektorin toimijat voivat liittyä päivittäessään tai uudistaessaan tietojärjestelmiään. Järjestelmät on rakennettava koko julkista sektoria hyödyttäväksi, ei vain terveydenhuoltoa varten. Olennaista on niiden toimivuus, käyttövarmuus ja yhteensopivuus. Järjestelmien on palveltava sekä käyttäjiä että alalla työskenteleviä ammattilaisia. Mukaan kehittämis- ja suunnittelutyöhön on otettava toimijoita jokaiselta julkishallinnon käyttäjäsektorilta sekä tarvittaessa myös ulkopuolista asiantuntija-apua.

Vuoden 2011 kuntien toiminta- ja taloustilaston mukaan kuntasektori investoi ohjelmistoihin 69 miljoonaa euroa, mistä kuntien osuus oli noin 39 miljoonaa. Laitteisiin käytettiin 92 miljoonaa euroa, josta kunnat maksoivat 60 miljoonaa. Tänä päivänä laitteet ja etenkin ohjelmistot hankitaan yhä enemmän pilvi- tai muina palveluina, jolloin yhteen maksuun sisältyy hankinta, käyttö, ylläpito ja usein myös koulutus. Kuntaliiton julkaiseman Kuntien tietotekniikka 2010 -tutkimuksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tietotekniikkamenot olivat noin 827 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi terveydenhuollon sähköisten tietojärjestelmien kehittämiseen käytetään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa merkittäviä summia julkisia varoja. Kunnat uusivat tietojärjestelmiään keskimäärin 3—4 vuoden välein. Julkisen terveydenhuollon IT-kustannukset olivat vuonna 2010 noin 300 miljoonaa euroa, joka on noin 2,7 % julkisen terveydenhuollon kokonaismenoista. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten tietohallintohankkeiden kehittämiseen on käytetty vuosina 2000—2009 noin 180 miljoonaa euroa.

Tietojärjestelmien yhtenäistämisellä saadaan aikaan merkittäviä säästöjä koko julkisella sektorilla. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Tällä hetkellä epäyhtenäiset tietojärjestelmät hankaloittavat ja hidastavat sairaanhoitoa, turhauttavat lääkäreitä ja potilaita — ja pahimmillaan aiheuttavat vaaratilanteita. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksien on laskettu olevan seuraavan kymmenen vuoden aikana 80—200 miljardia euroa, joten tietojärjestelmien uusiminen on tarpeen. Terveydenhuollossa potilasdirektiivi sallii hoitoon hakeutumisen mihin maahan tahansa EU-alueella. Tällöin tietoja on pystyttävä siirtämään sujuvasti riippumatta siitä, mihin asiakas esimerkiksi on hakeutunut hoitoon.

Säästöjä syntyy myös työajan käytön tehostuessa. Erityisesti lääkärien ja sairaanhoitajien tietojärjestelmien käyttöön kuluvaan aikaan on kiinnitetty viime aikoina huomiota. Jos työntekijä käyttää työajastaan tietojärjestelmien vuoksi ylimääräiset 15 minuuttia päivässä, on se 3,5 prosenttia päivittäisestä työajasta. Kun kuntien ja kuntayhtymien palkka- ja sivukulumenot ovat Kuntaliiton vuoden 2011 tilastojen mukaan noin 20 miljardia euroa vuodessa, potentiaaliset säästöt ovat satoja miljoonia euroja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy konkreettisiin toimenpiteisiin koko julkisen sektorin tietojärjestelmien yhteensovittamiseksi.