Suomessa on 50 000 koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle
jäänyttä ja vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa
olevaa 15—29-vuotiasta nuorta. Jokainen tällainen
nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Kataisen hallituksen käynnistämästä
nuorisotakuusta
on toivottu ratkaisua syrjäytymisuhan alla olevien nuorten
auttamiseksi.
Nuorisotakuu koostuu peruskoulun päättäneille
nuorille suunnatusta koulutustakuusta ja alle 30-vuotiaille, peruskoulun
suorittaneille nuorille aikuisille tarkoitetusta nuorten aikuisten
osaamisohjelmasta, jonka puitteissa heidän on mahdollista
suorittaa ammatillinen tutkinto. Nuorten ja vastavalmistuneiden
pääsemistä työmarkkinoille autetaan
yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön
sekä työ- ja elinkeinoministeriön kesken.
Nuorisotakuussa kaikille alle 25-vuotiaille työttömille
ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille
tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai muu aktiivitoimenpide
viimeistään kolmen työttömyyskuukauden
kuluessa. Yrityksille tarjotaan nuorten työllistämiseksi
palkkatukea. Nuorisotakuun toteuttamiseen kohdennetaan vuosittain
60 miljoonaa euroa.
Nuorisotakuu ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita.
Hallitus on toteuttanut sitä putkimaisesti ja sektoroidussa
järjestelmässä, mikä työllistää hallintoa
ja virkamiehiä, muttei auta niitä, joille takuu
on tarkoitettu. Takuun toteuttamisvaatimukset ovat nykyisellään
kohdistuneet kuntiin ja edelleen tutkintoja tarjoaviin toisen asteen
oppilaitoksiin, joiden edellytetään mm. lisäävän
työpajatoimintaa, oppisopimuskoulutusta, työkeskuksia
ja kuntouttavaa työtoimintaa. Ulkopuolelle on jätetty
kolmannen sektorin toimijat sekä vapaa sivistystyö,
ja niiden tarjoamat toiminta- ja koulutusmahdollisuudet.
Tarvitaan yhteisötakuu eli aktivoiva malli nuorisotakuusta,
jossa painopistettä siirretään räätälöityihin
toimiin. Aktivoivassa nuorisotakuussa resursseja kohdennetaan toisen
asteen opetuksen sisältöjen, menetelmien ja erilaisten joustavien
opintopolkujen kehittämiseen. Erityisesti resursseja olisi
lisättävä perusopetuksen ja toisen asteen
väliin jäävän ns. nivelvaiheen
ohjaukseen. Tarvitaan uutta otetta ja konkreettisia toimia. Nuorta
on tuettava oikea-aikaisesti, elämäntilanne kokonaisvaltaisesti
huomioiden. Tässä moniammatillista yhteistyötä ja
tiedonsiirtoa opettajien, opinto-ohjaajan, kuraattorin ja kodin
kesken on kehitettävä.
Yhteisötakuussa koko yhteisön voimavarat otetaan
käyttöön. Tämä tarkoittaa
sitä, että hyödynnetään
kaikkia toisen asteen koulutusmuotoja, kolmannen sektorin toimijoita
sekä vapaan sivistystyön tarjoamia mahdollisuuksia.
Nuorelle tarjotaan valinnan mahdollisuus suorittaa väliin jäävä vuosi
missä vaan aktiivisessa toiminnassa. Esimerkiksi kansanopistojen
ja toisen asteen oppilaitosten uudenlainen yhteistyö tarjoaa
luovia mahdollisuuksia nuorelle päästä turvallisessa ympäristössä asteittain
ja suunnitelmallisesti kiinni opintoihin ja elämään.
Tukea nuorelle paikkansa löytämisessä antaa
kunnallinen nuoriso-ohjaaja tai etsivä nuorisotyöntekijä,
kuten Tanskassa on toimittu. Tanskassa ei ole koulupudokkaita tällaisen
järjestelmän seurauksena. Ketään
ei saa jättää heitteille, kaikki nuoret
on löydettävä.
Nuorisotakuun kohdennettuja toimia tehostetaan siten, että mm.
joustavaan perusopetukseen, opinto-ohjaukseen, etsivään
nuorisotyöhön, ammattistarttiin, 10. luokkaan,
työpajoihin ja oppisopimuksen ja tuetun oppisopimuksen
kehittämiseen kohdennetaan resursseja. Myös 2+1-malli
ja muut laajennetun työssä oppimisen mallit ja avoin
ammattiopisto ovat nuorelle räätälöityjä vaihtoehtoja.
Maahanmuuttajataustaisten nuoria ja heidän pääsemistään
opintoihin on tuettava valmentavalla koulutuksella, kohdennetulla opinto-ohjauksella
sekä riittävällä kielikoulutuksella.
Keskusta esittää täsmätoimia
nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden
torjuntaan. Peruskoulun jälkeen sekä nuoret naiset
että miehet voitaisiin koota yhteen armeijan kutsuntojen
tapaan. Koko ikäluokka tavoitettaisiin viimeistä kertaa täysi-ikäisyyden
kynnyksellä.
Kutsunnoissa nuori kävisi yhdessä eri alojen ammattilaisten
kanssa läpi yleiseen hyvinvointiin, terveyteen, tulevaisuuden
opiskelu- ja urasuunnitelmiin sekä varusmiespalveluun liittyviä kysymyksiä.
Apua tarvitsevat nuoret saadaan näin ennalta ehkäisevien
toimenpiteiden piiriin ajoissa. Kustannukset tästä ovat
pienet, eikä apua tarvitseva nuori leimaudu ikäistensä joukossa, kun
apu toteutetaan ennalta ehkäisevästi ja ajoissa.
Aloite on osa Keskustan vaihtoehtoa turhan byrokratian ja sääntelyn
vähentämiseksi.
Keskustan koko koulutusyhteisön roolia korostavassa,
aktivoivassa nuorisotakuussa huomiota kiinnitetään
nuoren oikeuteen ja mahdollisuuteen saada toisen asteen opiskelupaikka
tai siihen ohjaavaa tukea tai koulutusta ja tekemistä peruskoulun
jälkeen opinto-ohjaajan avustamana. Tässä hyödynnetään
kaikkia oppilaitoksia, opistoja, opintoväyliä ja
toimintakeskuksia. Nuorisotakuuta on kehitettävä siten,
että valtio velvoitetaan tarjoamaan nuorelle toiminta-
tai opiskelupaikka ja kunta järjestämään
nuorelle tarvittavaa ohjausta. Suurimmat ongelmat löytyvät
tiedonkulussa ja tietojen vaihdossa eri toimijoiden kesken. Lainsäädännölliset
esteet sekä niiden ahdas tulkinta estävät
järkevän toiminnan niin oppisopimuskoulutuksessa
kuin muissakin nuorta kannustavissa toimissa. Nuoria palvelevat
neuvontapisteet on vietävä sinne, missä nuoret
liikkuvat. Toimisto ei ole nuorelle paikka, mistä hän kokee
saavansa apua.