Kuntien tapa periä kunnallisveroa kuntalaisilta menojensa
katteeksi ei ole paras mahdollinen. Perintätapa aiheuttaa
eriarvoisuutta kuntalaisten kesken. Suomessa on tällä hetkellä 320
kuntaa, joista Manner-Suomessa on 304. Näistä joka
kolmas kunta korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2013.
Korkein tuloveroprosentti, 22,00, on Mänttä-Vilppulassa
ja alhaisin, 16,50, Kauniaisissa, eli erotus on 5,50 prosenttiyksikköä.
Tämänvuotinen tuloveroprosentin korotus koskettaa
noin 1,5:tä miljoonaa suomalaista.
Maakunnallisesti tarkasteltuna keskimääräinen
tuloveroprosentti nousee eniten eli 0,83 prosenttiyksikköä Kainuussa,
jossa kaikki kunnat Suomussalmea lukuun ottamatta ovat nostaneet tuloveroprosenttiaan.
Jyväskylän kaupunki nosti viime valtuustokaudella
tuloveroprosenttiaan peräti kolme kertaa, ja se on nyt
20,00 prosenttia. Myös mm. Oulu, Mikkeli, Raahe ja Savonlinna joutuivat
korottamaan tuloveroprosenttiaan. Ahvenanmaan 16 kunnan tuloveroprosenteissa
on merkittäviä eroja halvimman ollessa 16,25 ja
kalleimman 19,50 prosenttia.
Mielestäni on erittäin tärkeätä,
että Suomi pidetään asuttuna etelästä pohjoiseen
ja idästä länteen. Tätä voidaan
edistää myös verotuksellisin keinoin.
Ei ole oikein, että Uudenmaan maakunnan 26 kunnan keskimääräinen
tuloveroprosentti on 18,66 ja kuuden muun maakunnan reilusti yli 20
prosenttia. Kuntien asukkaat ovat veronmaksajina eri puolilla Suomea
erilaisessa asemassa.
Ratkaisu kuntien ja kuntalaisten eriarvoisuuden poistamiseen
olisi progressiivinen kunnallisverotus. Tällöin
verotus muuttuisi tulojen mukaisesti kiristyväksi ja kohtelisi
verotettavaa kuntalaista oikeudenmukaisesti: mitä suuremmat
tulot, sitä korkeammat verot. Kunnallisvero on jo tällä hetkellä jossain
määrin progressiivinen ansiotulo- ja perusvähennysten
vuoksi. Eläkeläisten kunnallisveroprosentti on
pääsääntöisesti kunnanvaltuuston
päättämä, mutta ansiotuloa saavien
keskimääräisesti viisi prosenttiyksikköä pienempi.
Puhutaan ns. efektiivisestä veroprosentista. Tämä ei
ole oikein 1,5 miljoonan eläkeläisen kannalta.
Tästäkin syystä kunnallisverotusta olisi
syytä muuttaa.
Tiedostan, että eri kunnissa on — muutoksen jälkeenkin — erisuuruinen
verotustaso veronmaksajien tuloerojen vuoksi. Tämä voidaan kompensoida
köyhille kunnille edelleenkin valtionosuusjärjestelmän
avulla.
Eduskunta käsittelee syysistuntokaudella kuntarakennelakia,
jonka seurauksena Suomen kuntien lukumäärä tullee
alenemaan ja kuntokoko kasvamaan. Tästä syystä uuden
verotuskunnan asukasmäärä on nykyistä suurempi,
mikä puoltaa verotuskäytännön
muutosta.
Valtion tuloveroasteikon verotettavan tulon alaraja on tällä hetkellä 16 100
euroa, josta maksetaan veroa 8 euroa ja ylimenevältä osalta
6,5 prosenttia 23 900 euroon saakka. Uuden progressiivisen
kunnallisverotuksen alaraja voisi olla esimerkiksi 16 100
eurosta puolet eli 8 050 euroa. Tämänjälkeisen
veroasteikon porrastuksen tulisi olla valtionverotusta kevyempi.
Menettely tekisi oikeutta mm. omaishoitajille, työttömille, eläkeläisille
ja opiskelijoille nykyiseen verotukseen verrattuna.