Suomessa on tällä hetkellä noin 930 automaattisen liikennevalvonnan kameratolppaa, ja tolppiin asennettavia kameroita on noin 100 kpl. Hallitus antoi juuri 1,7 miljoonaa euroa automaattisen liikennevalvonnan kehittämiseksi. Poliisi onkin tehnyt päätöksen siitä, että uusia kameroita hankitaan 60 kpl lisää.  

Poliisihallitus on myös esittänyt, että se aikoo laskea rikesakon puuttumisrajan nykyisestä ylinopeudesta 8 km/h seitsemään. Tällöin puuttumisrajan laskun myötä vuosittain noin 40 000 nykyistä huomautusta lähtisi kuljettajille jatkossa rikesakkoina. Tällaisella toiminnalla saadaan rahaa valtion kassaan, mutta unohtuuko nyt kameratolppien perimmäinen tarkoitus, liikenneturvallisuuden tuottaminen? 

Emme ymmärrä automaattisen liikennevalvonnan kameratolppia, jotka ovat harmaita ja jotka on asennettu puoliksi piiloon. Niiden havaitseminen tapahtuu vasta aivan tolpan kohdalla, jolloin ollaan jo varsinaisella vaara-alueella.  

Mielestämme automaattisen liikennevalvonnan käyttämät kameratolpat tulee maalata huomiovärein maastosta selvästi erottuviksi. Tällöin autoilijat kykenisivät näkemään ne nykyistä paremmin, jolloin kameratolppien ennalta estävä vaikutus ylinopeuksiin kasvaisi merkittävästi. Tolppien parempi havaittavuus vähentäisi lisäksi juuri huomautukseen johtavia ylinopeuksia. 

Useissa Euroopan maissa kameratolpat on värjätty huomioväreillä, ja lisäksi jopa jokaisesta kameratolpasta informoidaan kahdella liikennemerkillä hyvissä ajoin ennen kameratolppaa. Toinen liikennemerkeistä kertoo, että ajat kohta automaattisen liikennevalvonnan kameratolpan ohi, ja toinen kertoo tiellä olevasta nopeusrajoituksesta. Tällöin kuljettajalle ei tule epäselvyyttä nopeusrajoituksesta, jolloin ei tule myöskään tarpeettomia jarrutuksia varsinaisen kameratolpan kohdalla ja liikenne on sujuvampaa.  

Tällä hetkellä Suomessa automaattivalvonnasta ilmoitetaan lainsäädännön vaatimalla tavalla eli kyltillä sillä tieosuudella, jossa automaattivalvontaa on, mutta sen sijaan erikseen jokaisesta kameratolpasta lainsäädäntömme ei vaadi ilmoittamaan.  

Mielestämme kameratolpat sijoittuvat tällä hetkellä liian usein suorille tieosuuksille, kun ne tulisi sijoittaa onnettomuusherkkiin tienkohtiin, kuten risteyksiin, teiden kapeikkoihin tai jyrkkiin kaarteisiin sekä koulujen kohdalle.  

Hallituksen myöntämällä rahoituksella tulee kehittää automaatista liikennevalvontaa lisäksi siten, että kameratolpat pystyvät muuhunkin kuin valvomaan pistekohtaisesti ajonopeuksia. Norjassa on osattu valvoa esim. keskinopeuksia jo vuosikausia. Suomessa olemme tässä asiassa kehityksestä jäljessä.