Tilastokeskuksen mukaan nuorison työttömyysaste oli 11,8 prosenttia elokuussa 2016. Tämä merkitsee konkreettisesti, että joka kymmenes opintojen ulkopuolella oleva nuori on syrjäytymisvaarassa. Hallituksen aloitteet eivät ole toistaiseksi olleet riittävän kunnianhimoisia korjaamaan ongelmia. 

Voimavaroja tarvitaan, jotta tavoitteessa saada jokaiselle nuorelle työpaikan ja opiskelu- tai harjoittelupaikka onnistuttaisiin. Vaihtoehto sille, että nuoria ei auteta eteenpäin, johtaa kuitenkin pidemmän päälle huomattavasti suurempiin kustannuksiin. Hallitus on leikannut reilusti työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön määrärahoja. Tähän haluamme korjauksen, jotta jokainen nuori ihminen saisi mahdollisuuden päästä elämässään eteenpäin.  

Haluamme, että nuorisotakuusta ja etsivästä nuorisotyöstä tehdään kunnollinen seuranta ja että hallitus panostaa varoja tulokselliseksi osoittautuneeseen toimintaan. Haluamme panostaa oppisopimusten kehittämiseen, ja sen lisäksi on syytä selvittää Saksan minijobs-malli alle 30-vuotiaiden nuorten osalta. 

Meidän minijobs-mallissamme alle 30-vuotiaat nuoret saisivat ansaita esim. 500 euroa kuukaudessa ilman, että tulot vaikuttaisivat tukiin tai muihin etuuksiin. Nuorilla olisi tällöin mahdollisuus saada arvokasta työkokemusta, josta on hyötyä jatkossa työllistymiselle, samalla kun se estää syrjäytymistä nuorten saadessa jalansijan yhteiskunnassa. 

Minijobs-malli tarjoaa myös työnantajille porkkanan nuorten työllistämiseen pienemmin työvoimakustannuksin. Malli rajaa työajan kuukaudessa, minkä vuoksi se ei kilpaile vakinaisten työsuhteiden kanssa. Se on työkalu, joka edistää nuorten välitöntä työllistymistä, samanaikaisesti kun se laskee työnantajien työllistämiskynnystä. 

Tämä auttaa toisaalta syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, mutta toisaalta se antaa myös nuorille mahdollisuuden saada tärkeää työkokemusta jo varhaisessa vaiheessa. Siitä hyötyvät sekä yhteiskunta että nuoret.