Suomessa järjestetään paljon sen tyyppisiä yleisötapahtumia, joissa ei vuosienkaan kokemuksella tapahdu järjestyshäiriöitä. Kävijämäärät saattavat niissä liikkua toisella tuhannella, mutta tapahtumien luonteesta johtuen järjestyshäiriöitä ei synny. Useimmiten tällaiset tapahtumat on suunnattu perheille, ne järjestetään päiväsaikaan, eikä niissä anniskella alkoholia. Esimerkkeinä tällaisista perhetapahtumista mainittakoon urheilukilpailut, päivätanssit ja toritapahtumat. Näissä tapahtumissa järjestyksenvalvonnalle ei ole käytännön tarvetta, vaan turvalliseen ja parhaaseen toimintaan päästään sillä, että tapahtumien järjestäjä jakaa kävijöiden ohjaukseen liittyvät tehtävät henkilöille, joiden tietää osaavan opastaa ihmisiä juuri siinä tehtävässä kuin tapahtuman järjestäminen vaatii, kuten kulkureiteissä, vessojen sijainneissa ja uloskäynneillä. Tällaisten alkoholittomien tapahtumien sujuva toiminta taataan parhaiten osaavalla porukalla, eikä sitä voi korvata yleisellä, kaikille suunnatulla koulutuksella — järjestyksenvalvojakoulutus kun keskittyy paljolti nimenomaan järjestyksen valvontaan häiriötapauksissa, eikä niinkään asiakkaan opastamiseen nimenomaisen tapahtuman tarpeiden puitteissa. Koska häiriötapausosaamiselle ei kuitenkaan näissä tapahtumissa ole tarvetta, tapahtumaopastajan nimikkeen luominen vastaa käytännössä havaittuun tarpeeseen.