Perustelut

Selonteossakin todetaan, että maailmantalous on syvässä taantumassa, ja myös Suomen talous on taantumassa. Suomen bruttokansantuote supistuu vuosina 2009 ja 2010, jonka jälkeen kokonaistuotanto lähtee kasvuun. Valtionvelan arvioidaan nousevan kehyskauden lopulla 103 miljardiin euroon, 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja korkomenojen 3,6 miljardiin euroon. Verotulot, jotka ovat noin 85 prosenttia budjetin kaikista tuloista, vähenevät vuosina 2009 ja 2010 keskimäärin vajaat 8 prosenttia vuosittain. Tämän jälkeen verotulot lähtevät kasvuun. Ennusteen mukaan valtion budjetti on alijäämäinen koko kehyskauden, enimmillään 12,2 miljardia euroa vuonna 2010.

Selonteon mukaan hallitus on sitoutunut valtiontalouden menokehyksiin vuosille 2010—2013. Kehyksissä on ennakoitu talouskehitys, mutta ennusteeseen liittyy kansainvälisen talouden kehitysuunnasta ja taantuman mahdollisesta pitkittymisestä aiheutuvia riskejä. Valtiontalouden menokehykset laadittiin hallituskauden alussa aivan toisenlaisten talousnäkymien valossa. Vuosittaisilla valtiontalouden kehyspäätöksillä ei muuteta menokehyksen perusteena olevaa menolinjaa, vaan vaalikauden kehys tarkistetaan teknisesti vastaamaan hinta- ja kustannustasossa sekä talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksia. Talousvaliokunnan mielestä hallituksen on voitava arvioida menokehyksiä tarvittaessa uudelleen muuttuneet suhdanneolosuhteet huomioon ottaen.

Talousarvioesityksessä vuodelle 2009 todetaan, että työttömyysaste putoaa 5,9 prosenttiin. Juuri julkaistun työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennusteen mukaan työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,4 prosenttiin (2008: 6,4 prosenttia) ja ensi vuonna 10 prosenttiin. Laskusuhdanteen pohjan ennustetaan osuvan vuoteen 2010, jolloin työpaikkoja tullaan menettämään vielä yhtä paljon kuin kuluvana vuonna, vaikka tuotannon aallonpohja tuolloin jo sivuutettaisiinkin. Viennin vedon odotetaan kääntävän työllisyyden kasvuun vasta vuoden 2011 puolella. Viimeisimpien ennusteiden mukaan kokonaistuotannon määrä laskee tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 6,5 prosenttia. Tuotanto vähenee erityisesti elektroniikka- ja paperiteollisuudessa sekä talonrakennusalalla. Miesten ja erityisesti nuorten työttömyys on lisääntynyt nopeasti.

Kehyksissä vuoden 2009 työttömyysasteeksi on arvioitu 9,0 prosenttia ja vuoden 2010 työttömyysasteeksi 9,5 prosenttia, jonka jälkeen työttömyys alkaisi laskea vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain.

Talousvaliokunta toteaa, että näistä lähtökohdista valtiontalouden tila on tiukka, ja yhtyy siihen, mitä valiokunnan kuulemisessakin todettiin eli että menonlisäysten liikkumavara kehyskaudella on vähäinen. Talousvaliokunnan saaman tiedon mukaan suhdannesyistä on kuitenkin sovittu, ettei sovittua menotasoa toistaiseksi leikata. Hallitus on valmistelemassa 200 miljoonan euron uudelleenkohdentamiset menokehyksen sisällä vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Nämä varat on tarkoitus käyttää painopistemuutosten toteuttamiseen.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa, kun työntekijöiden irtisanomiset ja muut työsuhteiden päättämiset sekä lomautukset ovat voimakkaasti lisääntyneet, työllistämiseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen osoitetaan riitttävät määrärahat. Tarpeen vaatiessa rahoitusta tulee ohjata näihin tarkoituksiin uudelleenkohdentamisella, jotta työttömiksi jääneille ja halukkaille työpaikkojen vaihtajille annetaan mahdollisuudet uudelleentyöllistymiseen.

Talousvaliokunnan mielestä talouskasvun vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen ovat kehyskauden tärkeimpiä strategisia tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tarvittavia lisäpanostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen, osaamiseen ja liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen sekä ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen. Hallituksen kehysriihessä päättämän kasvuohjelman toteutukselle tarvitaan riittävä rahoitus kehyskaudella.

Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Valtion talousarviossa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuus EU:n rakennerahastoohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 ja valtion rahoitusosuus samalla ohjelmakaudella. Talousvaliokunta painottaa, että rakennepolitiikan päätöksenteon tulee olla tehokasta ja nopeaa, jotta määrärahat tulevat käytetyiksi strategian tavoitteiden mukaisesti.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen aluehallinnon uudistamisesta (HE 59/2009 vp). Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2010 alusta lukien. Tuosta ajankohdasta lukien valtion aluehallintoviranomaisina toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä niiden alaisina työ- ja elinkeinotoimistot. Keskukset ja toimistot hoitavat muun muassa työmarkkinoiden toimivuuteen, työvoiman saatavuuteen ja työllisyyteen liittyviä tehtäviä.

Talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan tässä suhdannetilanteessa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla koetaan erityiseksi ongelmaksi alalle asetetut tuottavuustavoitteet. Aluehallinnon uudelleenorganisointi aiheuttaa lisäkustannuksia, ja etenkin nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa ja työttömyyden kasvaessa työvoimapalveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti työvoima- ja elinkeinotoimistoissa. Toimistot ruuhkautuvat ja palveluaika asiakasta kohden jää minimaaliseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön eräiden osa-alueiden, kuten työvoimapalveluiden ja yritys- ja hankerahoitustehtävien sekä velkaneuvonnan, osalta tuottavuusohjelman tavoitteita on toteutettava siten, että varmistetaan asiakaspalvelutavoitteiden toteutuminen.

Talousvaliokunnassa on parhaillaan käsiteltävänä Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (VNS 6/2008 vp). Selonteon mukaan "Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden kehyspäätös- ja talousarvioprosesseissa. Valtioneuvoston 13. maaliskuuta 2008 antaman valtiontalouden vuosia 2009—2012 koskevan kehyspäätöksen mukaan kehyspäätöksen mahdollisesti ylittäviin rahoitustarpeisiin otetaan kantaa vuoden 2009 talousarvioesityksessä ja kevään 2009 kehyspäätöksessä." Valtiovarainministeriön talousvaliokunnalle antaman tiedon mukaan tarkemmin vuoden 2010 talouspolitiikasta, myös ilmasto- ja energiastrategian osalta, päätetään talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä myöhemmin tänä vuonna. Menokehyksen sisällä toteutettavassa 200 miljoonan euron uudelleenkohdentamisessa ilmastopolitiikka on valtiovarainministeriön mukaan luonnollisesti yksi tärkeimmistä painopisteistä.

Kehysselonteossa todetaan, että energiatuen määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden 2008 kolmannen lisätalousarvion, vuoden 2009 talousarvion ja vuoden 2009 lisätalousarvion valtuuslisäyksistä kehysvuosille aiheutuvat määrärahatarpeet.

Talousvaliokunta toteaa, että energiapoliittiset päätökset ovat kansantalouden suotuisan kehityksen ja työllisyyden kannalta olennaisen tärkeitä. Päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Energiamäärärahat tulee mitoittaa niin, että ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet ja kansainväliset velvoitteet, joihin Suomi on sitoutunut, pystytään toteuttamaan nykyisen suhdannetilanteen aiheuttamista ongelmista huolimatta.

Vuoden 2009 talousarviossa Kuluttajaviraston määrärahassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kuluttajajärjestöille osoitettua valtionavustusta on laskettu. Talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä maksettavaa korvausta on myös vähennetty. Kehysselonteossa ei ole mainintoja näistä määrärahoista, mutta talous- ja velkaneuvonnan myönnetään olevan aliresursoitu.

Kuluttajat ovat entistä tietoisempia asemastaan ja oikeuksistaan. Kuluttajaviranomaisten ja -järjestöjen on neuvottava kuluttajaa oikeuksiensa turvaamisessa, minkä vuoksi kuluttajapalvelujen tuottajille on osoitettava asianmukaiset määrärahat.

Budjetinkin perustelujen mukaan talous- ja velkaneuvonta helpottaa velallisten asemaa luottojen järjestelyissä sekä tukee velallisten elämänhallinnan paranemista ja ehkäisee syrjäytymistä.

Erityisesti nykyisessä tilanteessa talous- ja velkaneuvonnan tarpeellisuus korostuu, kun työttömyys kasvaa ja velkaongelmat kasaantuvat. Velkaantuminen on näkynyt tuomioistuinten juttumäärissä ja perinnässä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että ennalta ehkäisevään valistukseen ja velkaongelmaisten auttamiseen osoitetaan riittävät määrärahat. Panostus niihin saattaa tulla takaisin muiden toimenpiteiden vähentymisenä.