Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunnan puhemies on 24 päivänä toukokuuta 2013 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän komission ehdotusluonnoksesta komission asetukseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (de minimis -asetus) (U 28/2013 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että talousvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitussihteeri Tarja Sinivuori-Boldt, työ- ja elinkeinoministeriö
rahoitusasiantuntija Tommi Toivola, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut
De minimis -asetuksen uudistaminen on osa komission toukokuussa 2012 käynnistämää EU:n valtiontukiuudistusta, jolla on kolme tavoitetta. Uudistuksen tavoitteena on ensinnäkin uudistaa valtiontukisääntelyä siten, että valtiontuella edistetään talouskasvua Eurooppa 2020 -tavoitteiden mukaisesti. Toiseksi uudistuksella tavoitellaan valtiontukivalvonnan painopisteen siirtämistä kilpailua eniten sisämarkkinoilla vääristäviin tapauksiin. Tällä tarkoitetaan yhtäältä suurten ja kilpailua vääristävien tukien tarkempaa valvontaa, toisaalta uudistuksella pyritään helpottamaan vain vähän kilpailua vääristävien tukien myöntämistä. Uudistuksen kolmantena tavoitteena on virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa valtiontukisääntöjä ja nopeuttaa komission päätöksentekoa.
Asetusluonnoksessa komissio on pyrkinyt löytämään tasapainon valtiontukiuudistuksen eri tavoitteiden välillä. Ehdotuksen keskiössä on sääntöjen yksinkertaistaminen siten, että kilpailu sisämarkkinoilla ei vääristy ja että tuella edistetään julkisten varojen tehokasta käyttöä. De minimis -asetus on jo nykymuodossaan merkittävästi yksinkertaistanut pienten tukien käsittelyä, sillä tuista ei ole täytynyt tehdä ilmoitusta komissiolle.
Asetusluonnoksen tavoitteena on entisestään selkeyttää ja yksinkertaistaa de minimis -tukia koskevia sääntöjä sekä kumulaatioseurantaa tehostamalla varmistaa tuen enimmäismäärän noudattaminen.
Ehdotuksen keskeisimmät osa-alueet koskevat tuen enimmäisrajaa, lainojen ja takausten tukimäärän laskentatapaa sekä de minimis -tukien seurantajärjestelmän kehittämistä.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen. Ehdotus ei sisällä näkökohtia, joita Suomen olisi tarpeen vastustaa.
Valtioneuvosto kannattaa de minimis -tukien enimmäisrajan pitämistä ennallaan 200 000 eurossa. Suomen tavoitteena on enimmäisrajan pitäminen ennallaan tai enintään enimmäisrajan maltillinen korotus (esim. inflaatiotarkistus). Jos tukirajan korotus nousee kuitenkin neuvotteluissa esiin, valtioneuvosto ennakoi lopullisen kompromissin olevan tätä korkeampi korotus. Nykyisen de minimis -rajan pitäminen ennallaan olisi perusteltua kilpailu- ja sisämarkkinapolitiikan näkökulmasta. Koska de minimis -tuki voi kohdentua mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, tukirajan nostaminen nykyisestä saattaisi kasvattaa selvästi kilpailun vääristymisen uhkaa. Ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset talousarviotilanteet tukirajan merkittävä nostaminen saattaisi lisätä tukikilpailun riskiä sisämarkkinoilla ja johtaa entistä kilpailua vääristävämpään tukipolitiikkaan jäsenvaltioiden välillä.
De minimis -tukien keskusrekisterin perustamiseen liittyy vielä kansallisia selvityskysymyksiä, mutta valtioneuvosto ei näe syytä vastustaa rekisterin perustamista koskevaa komission ehdotusta. Kumulaatioseurannan ulottaminen eri de minimis -tukien yhteiskumulaatioon saattaa joissain tilanteissa olla teknisesti vaikeasti toteutettavissa. Tämän vuoksi valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti erityisesti maatalouden alkutuotannon alan de minimis -tukien seurantaan keskusrekisterin avulla, sillä ko. tukien seuranta perustuu paitsi yrityskohtaisen tukirajan myös maakohtaisen tukikiintiön seurantaan.
Valtioneuvoston tapaan talousvaliokunta pitää komission ehdotuksen linjauksia kannatettavina.
Vaikka de minimis -tuet ovat yksittäisinä tukina vähäisiä, muodostavat ne kuitenkin koko EU:n aluetta ajatellen huomattavan varallisuusarvon. Talousvaliokunta pitää tämän huomioon ottaen perusteltuna pyrkiä pitämään vähäisten tukien enimmäisraja mahdollisimman lähellä nykyistä tasoa. Tukirajan merkittävämpi nostaminen saattaisi vääristää kilpailua pienten jäsenmaiden kustannuksella.
Samoin on kannatettavaa yksinkertaistaa ehdotetulla tavalla tukimäärien laskemiseen liittyvää sääntelyä. Vastaavanlainen hallinnollisen taakan vähentäminen ja tästä koituva käsittelyaikojen lyhentyminen olisi erittäin tarpeellista myös de minimis -tukirajan ylittävien tukien osalta.
Valiokunta puoltaa myös ehdotusta pakollisen keskusrekisterin perustamisesta. Se on omiaan lisäämään de minimis -tukien läpinäkyvyyttä ja tehostamaan valvontaa.
Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2013
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi