Perustelut

Talousvaliokunta pitää selonteon fokusta onnistuneena: kestävän kasvun ja hyvinvoinnin taustatekijöiden analyysi on oikea lähtökohta myös tulevaisuuden kilpailukykytekijöiden ennakoinnille. Selonteon linjausten toimeenpano voi kuitenkin osoittautua haastavaksi, koska ne jäävät osin hyvin yleiselle tasolle. Yhteiskunnan rakenteellisen uudistumisen kannalta tärkeät avaukset ja kannustimet olisi voitu nostaa selvemmin esiin. Myös tarkempi riskianalyysi yhdistettynä skenaarioanalyysien käyttöön olisi ollut tarpeen.

Talousvaliokunta korostaa olevan ensiarvoisen tärkeää, että julkishallinnon toimijat tunnistavat mahdollisuuksia ja luovat kestävää kasvua edistävän toimintaympäristön. Elinkeinotoimintaan kohdistuva valvonta tulee suunnata riskiperusteisesti, ja viranomaiskäytäntöjen tulee olla ennustettavissa. Tavoitteena tulee olla, että Suomi olisi houkutteleva toimintaympäristö kaikenlaisille yrityksille. Uusien investointien houkuttelemiseksi pitää luoda nykyistä vahvempi verotuksen, yritysrahoituksen ja maakuvamarkkinoinnin kokonaisuus. Tämän tulee rakentua selkeän ja ennakoitavissa olevan normiston, oikeudenmukaisen ja läpinäkyvän viranomaistoiminnan sekä omaisuuden suojan pysyvyyden muodostamalle perustalle. Suomessa luottamus julkishallinnon toimijoihin on varsin hyvällä tasolla sekä maailmanlaajuisessa että eurooppalaisessa vertailussa. Talousvaliokunta muistuttaa, että vakaat yhteiskunnalliset olosuhteet, toimiva infrastruktuuri ja väestön hyvä peruskoulutus ovat elementtejä, joiden säilymisestä on pidettävä huolta, koska niiden rapautumien korjaaminen on hidasta ja tulee kansantaloudelle kalliiksi.

Mahdollistavan toimintaympäristön luomisessa on tärkeää kehittää julkishallinnon kykyä toimia edistyksellisenä asiakkaana kotimarkkinoilla sekä uusien avausten omaksujana ja kokeilijana. Suomessa tarvitaan kasvua, joka pohjautuu kierrätykseen ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Yksittäisinä esimerkkeinä talousvaliokunta haluaa nostaa cleantech-toimialan ja kotimaisen biotalouden lisäämisen. Näillä aloilla on suuri mahdollisuus sekä vaihtotaseemme korjaamiseen että työllisyystilanteen parantamiseen. Perinteisten vahvuusalueidemme, metsäsektorin ja metalliteollisuuden, olemassa olevat resurssit — osaaminen, raaka-ainevarannot, tuotantovälineet — tulee päivittää vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kestävän kasvun sosiaalinen haaste liittyy kasvun osaamispohjaisuuteen. Hallinnonalojen rajat ylittävä, pitkän aikavälin politiikkalinjausten valmistelu on tärkeää, jotta koulutuksen ja työelämän kohtaamista voidaan parantaa. Talousvaliokunta kiirehtii toimenpiteitä, joilla koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen tuottamaa osaamista ja sovelluksia voitaisiin hyödyntää ja kaupallistaa nykyistä tehokkaammin. Joka tapauksessa nykyistä suurempi osa väestöstä on saatava mukaan yhteiskunnan toimintaan aktiivisiksi kansalaisiksi. Poikkihallinnollisilla ratkaisuilla tulee varmistaa, ettei osaavan työvoiman puute muodostu kasvun pullonkaulaksi. Onkin nähtävissä tarve sellaiselle koordinaatiolle, joka pystyisi huomioimaan kysynnän ja tarjonnan megatrendit: väestön vanheneminen, terveydenhuollon haasteet, rakennemuutos ja vientiteollisuuden kilpailukykytekijät.

Talousvaliokunta haluaa kiinnittää huomiota yhtenä uutena kasvunalana esille nousevaan robotiikkaan. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan robotisaatio voi olla yksi sellaisista toimialoista, jotka voivat vastata edellä mainittuihin tarpeisiin ja jotka tulevat muuttamaan merkittävästi vakiintuneita käsityksiä työnjaosta, lisäarvon muodostumisesta ja kuluttajakäyttäytymisestä. Tämän potentiaalin hyödyntäminen edellyttää täysin uudenlaisten palvelukonseptien lanseeraamista. Palvelurobotiikan uusien tuotteiden myötä voidaan saada myös täysin uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen uusia mahdollisuuksia voisi löytyä logistiikan, sensoriteknologian ja tekoälyn kehittämisessä. Robotisaatiolla voidaan lisäksi vaikuttaa teollisuuden työpaikkojen säilymiseen ja jopa palaamiseen korkeiden henkilöstökustannusten maihin. Ottaen huomioon teknologian kehitys viime vuosien aikana on ennakoitavissa, että teknologian sovelluksiin ja kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä harppauksia tulee tapahtumaan myös lähitulevaisuudessa. Digitalisaatio on vähentänyt tavaroiden ja palveluiden jakeluteiden perustamiskustannuksia ja siten tuonut suomalaiset yritykset aikaisempaa tasa-arvoisempaan kilpailuasemaan maantieteellisesti suosiollisemmissa olosuhteissa toimiviin yrityksiin nähden. Talousvaliokunta pitää tärkeänä edistää koko maan kattavan tietoliikenneverkon rakentamista. Julkishallinnon tulee varmistaa, ettei lainsäädäntö kiinnity nykyisin käytössä oleviin teknologioihin ja siten muodosta esteitä elinkeinoelämän kehittymiselle.

Yrittäjyyden toimintaympäristön yksi keskeisistä elementeistä on toimivat rahoitusmarkkinat. Talousvaliokunta on asiantuntijakuulemisessaan saanut osittain ristiriitaistakin tietoa yritysrahoituksen tämänhetkisestä tilanteesta. Markkinoilla näyttäisi olevan tarvetta sekä nykyisin käytössä olevien instrumenttien tehokkaammalle käytölle että täysin uudenlaisille rahoitusmuodoille. Pörssilistautumisen houkuttelevuuden lisääminen tulisi selvittää ja toteuttaa mahdollisesti tarvittavat lainsäädännölliset muutokset. Yrittäjyyden tukemisen parhaita käytäntöjä tulee levittää organisaatioiden ja hallinalojen rajat ylittävästi. Talousvaliokunta pitää perusteltuna, että nykyinen yritystukijärjestelmä arvioitaisiin kokonaisuudessaan. Järjestelmä tulee kehittää selkeämmäksi, läpinäkyvämmäksi ja vähemmän byrokraattiseksi. Yritystukien uudistuksessa tulisi eriyttää nykyistä selkeämmin kohdeyritykset sen mukaan, mikä niiden elinkaaren vaihe on tuen tarpeessa. Tulee erottaa yrityksen alkuvaiheen tuotekehityksen riskirahoitus niistä tilanteista, joissa vakiintunut yritys haluaa laajentaa toimintaansa ja kasvun tukea on vaikeaa saada markkinaehtoisesti. Yritysten alueperusteisilla tuilla on oma EU:n rakennepolitiikkaan liittyvä roolinsa.

Kriittiseksi menestystekijäksi näyttäisi muodostuvan talouden kyky uudistua. Perinteisiä toimintamallejamme tulee uudistaa ennakkoluulottomasti. Suomi on pieni kansantalous ja useilla sektoreilla globaalit linjaukset tehdään Suomesta riippumatta. Jo nyt nähtävissä olevia muutostekijöitä ovat ainakin väestönkasvu, ilmastonmuutos ja kestämätön veden kulutus, joidenkin luonnonvarojen ehtyminen sekä internetin ja mobiiliteknologian käänteentekevä vaikutus kokonaisiin teollisuudenaloihin. Näihin tekijöihin liittyy sekä uhkia että mahdollisuuksia. Suomen kilpailukyky tulee jatkossa muodostumaan suotuisasta toimintaympäristöstä ja yritysten kyvystä kääntää muutosten myötä syntynyt uudenlainen kysyntä liiketoiminnaksi. Julkishallinnon roolin tulee olla ensisijaisesti mahdollistaja ja vasta toissijaisesti markkina-aukkojen paikkaaja.