Perustelut
Yhteisöpatenttiin liittyvät sääntelykysymykset muodostavat
laajan kokonaisuuden, jonka valmistelu on edennyt osa-alueittain.
Eduskunnassa on yksittäisinä kysymyksinä käsitelty
patentti-infrastruktuurin säilyttämistä,
yhteisöpatentin maksujen ja jakokriteerien tasapainoisuutta, kansallisten
patenttivirastojen toimintaedellytysten turvaamista, tuomioistuinjärjestelmää ja nyt
esillä olevaa kielikysymystä.
Vaikka osa-alueita käsitellään yksittäin,
muodostavat neuvottelut kokonaisuuden, jossa mitään
ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu. Talousvaliokunta
toteaa, että tavoitteena tulee olla nykyistä kustannustehokkaampi,
laadukkaampi ja oikeusvarmempi patenttijärjestelmä. Sääntelyn
lopputulokselta edellytetään, että se on
tasapainoinen ja koko EU:n kilpailukykyä edistävä kokonaisuus,
joka mahdollistaa mm. kansallisten patenttivirastojen yhteistyöjärjestelyt
sekä EU-patenteista perittävien maksujen oikeudenmukaisen
jakautumisen kansallisille patenttiviranomaisille.
Eduskunnan hyväksymissä valtioneuvoston kannoissa
on pidetty ensisijaisena kansallisena tavoitteenamme patenttituomioistuimen
saamista Suomeen. Talousvaliokunta katsoo, että tämä tavoitteenasettelu
on edelleen perusteltu. Se ei kuitenkaan poista tarvetta pyrkiä täyttämään myös
muut kansalliset patenttijärjestelmän kehittämiseen
liittyvät tavoitteemme.
Nyt käsiteltävänä oleva
valtioneuvoston kirjelmä kohdistuu kielijärjestelmään.
Sen osalta valiokunta on aiemmin (TaVL 25/2008
vp) pitänyt lähtökohtaisesti
perusteltuna tavoitella yhden kielen eli englannin käyttöä ja
toissijaisesti hyväksyä jonkun Euroopan patenttisopimuksen mukaisen
kielen (englanti, saksa, ranska) käyttäminen.
Uutena vaihtoehtona on neuvottelujen yhteydessä tuotu esille
Espanjan ehdottamana ns. kahden kielen malli, jossa toisena kielenä olisi
aina englanti.
Talousvaliokunta katsoo edelleen, että siirtyminen
vain englannin kielen käyttämiseen olisi kustannustehokkain
ja tasapuolisin vaihtoehto. Jo nyt 77 prosenttia Euroopan patenttivirastoon tulevista
hakemuksista on tehty englanniksi. Valtioneuvosto on tuonut esille,
ettei yhden kielen mallilla ole välttämättä läpimenomahdollisuuksia
unionitason neuvotteluissa. Ottaen huomioon, että kieliregiimi
muodostaa vain osan patenttijärjestelmän kokonaisratkaisua,
valiokunta pitää perusteltuna joustaa neuvottelujen
kokonaistilanteen niin edellyttäessä yhden kielen päätavoitteesta
valtioneuvoston kannan mukaisesti. Neuvotteluissa tulee kuitenkin
pyrkiä voimakkaasti edistämään
niitä ratkaisuja, jotka lisäävät
englannin kielen laajempaa käyttöä. Tähän
tavoitteeseen liittyen neuvotteluissa on aiheellista tuoda
esille se tosiseikka, etteivät konekieliset käännökset
vielä nykyteknologian puitteissa ole sillä tarkkuustasolla,
että niitä kyettäisiin laajemmin
hyödyntämään patenttiprosessissa.
Tämä puoltaa osaltaan patenttisektorilla jo laajasti
käytössä olevan englannin kielen käyttöä.
Lisäksi valiokunta kehottaa valtioneuvostoa tiiviiseen
yhteistyöhön kansallisten sidosryhmien
kanssa mahdollisten uusien kompromissiratkaisujen löytämiseksi
kielikysymykseen.