Perustelut

Talousvaliokunta on keskittynyt käsittelemään edellä olevaa Omistajaohjauslukua (23.10.).

Talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan eduskunnan suostumusta ei haeta yhtiöiden osakkeiden myyntiä varten. Valtuutta haetaan yritysten kehittämisen ja kasvun kannalta tarpeellisten rakennejärjestelyjen sekä joustavien rahoitusvalmiuksien kartoittamiseksi. Yhtiöiden kasvuedellytysten turvaamisessa saattaa olla tarkoituksenmukaisin keino omien osakkeiden käyttö yritysjärjestelyjen maksuvälineenä. Koska yhtiöitä tai niiden osakkeita ei ole valiokunnalle kerrotun mukaan tarkoitus myydä, yhtiöistä ei ole tehty arvonmäärityksiäkään eikä budjetoitu myyntituloja.

Valiokunnan saaman arvion mukaan Destia Oy ja Raskone Oy voivat kasvaa listauskelpoisiksi, mutta se edellyttää molempien yhtiöiden merkittävää rakenteellista kasvua. Siihen yhtiöiden kannattavuus ja velanottomahdollisuudet eivät nykyisin riitä. Listauskelpoisuus voidaan saavuttaa vain valtion merkittävällä pääomistuksella tai yritysjärjestelyillä, joissa käytetään omia osakkeita maksuvälineenä. Tämänhetkisen arvion mukaan realistinen aika listautumiselle on 2—4 vuotta. Listautumisen edellytyksenä on pääomamarkkinoiden elpyminen.

Labtium Oy:ssä valtuutta yritysjärjestelyihin tai myyntiin haetaan yhtiön toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi. Talousvaliokunnalle kerrotun mukaan tavoitteena ei ole yhtiön myynti ulkomaille, mutta lähitulevaisuudessa yhtiön toimialalla tulee yritysjärjestelyjä. Labtium Oy:n mahdollisuudet olla niissä mukana riippuvat muun muassa nyt annettavista valtuuksista.

Talousvaliokunta pitää perusteluja asianmukaisina ja puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä esityksen mukaisena. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Destian ja Raskonen mahdollisissa yritysjärjestelyissä tai listauksissa varmistetaan hallituksen esityksen perustelujen mukaisesti yhtiöiden kotimaisuus ja valtion ns. ankkuriomistajuus merkittävänä vähemmistöomistajana. Talousvaliokunta korostaa, että mahdolliset osakemyynnit on ajoitettava sellaiseen suhdanne- ja markkinatilanteeseen, että osakkeista saatava hinta on paras mahdollinen.

Talousvaliokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman kotimaisen omistajuuden korostamisesta ja valtion omistusosuudesta (Talousvaliokunnan lausumaesitys).

Destia Oy

Tieliikelaitos aloitti valtion kokonaan omistamana Destia Oy:nä 1.1.2008 (HE 92/2007 vp — LiVM 10/2007 vp). Jo sitä ennen 14.2.2007 alkaen Tieliikelaitos oli ottanut Destia-nimen markkinointinimekseen. Destia Oy:n toimialaan kuuluvat liikenne- ja teollisuusympäristöjen rakentaminen, ylläpito ja suunnittelu sekä liikenneympäristöön liittyvä konsultointi, lauttaliikenteen hoito ja liikenteen tietopalvelut.

Destia-konsernin ensimmäisen vuosipuoliskon 2009 osavuosikatsauksen mukaan liikevaihto oli 244,8 miljoonaa euroa, noin 11 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Liiketulos oli painunut 8,8 miljoonaa euroa miinukselle. Katsauskauden lopussa sijoitetun pääoman tuotto oli -10,7 %, omavaraisuusaste 27,6 % ja nettovelkaantumisaste 100,5 %. Vuoden 2008 koko vuoden liikevaihto oli 717,1 miljoonaa euroa, liiketulos 19,3 miljoonaa euroa, sijoitetun pääoman tuotto 15,5 %, omavaraisuusaste 33,4 % ja nettovelkaantumisaste 44,4 %. Yhtiön mukaan perinteisesti liikevoiton kehitys painottuu toimialalla kolmanteen neljännekseen. Tilauskanta on hyvä. Osavuosikatsauskaudella yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 2 884 henkeä.

Kannattavuuden parantaminen on edelleen Destia-konsernin tärkein tavoite. Destia jatkaa perinteisen maanrakentamisen rinnalla erityisesti kaivosteollisuuden infrarakentamisen, ratarakentamisen ja energiainfran rakentamisen laajentamista. Epävarmuutta infra-alan tulevaisuuden näkymään aiheuttavat taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla tapahtuneet suuret muutokset.

Destia toimii kilpailluilla markkinoilla, sillä infra-alan toimijoita on Suomessa runsaasti. Muun muassa yleisten teiden rakentamishankkeista kilpaillaan avoimesti. Talousvaliokunta korostaa, että Destian omistusjärjetelyt eivät saa heikentää alan kilpailua.

Talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan Destian lauttaliiketoiminta kuuluu jatkossakin valtion yksinomistukseen ja se siirretään uuteen valtio-omisteiseen yhtiöön ennen koko Destiaa koskevia ratkaisuja. Lauttaliikenteen yhtiöittämisvalmistelut on jo aloitettu.

Valtioneuvoston omistajaohjausosaston mukaan käytännössä vaihtoehtoina Destiassa ovat 1) hyväksyä valtion omistuksen aleneminen, 2) hyväksyä yhtiön kasvun pysähtyminen tai voimakas hidastuminen taikka 3) sijoittaa yhtiöön merkittävästi lisää valtio-omistajan pääomaa. Tavoitteeksi voidaan asettaa Destian listaaminen, mutta vain, jos sitä edeltää varsin voimakas rakenteellinen kasvu, ja vain, jos valtio on listautumisen yhteydessä valmis tyytymään merkittävään vähemmistöomistukseen, jolla se voi sekä varmistaa yhtiön pysymisen suomalaisessa omistuksessa että vaikuttaa yhtiön tulevaan kehitykseen. Omistajaohjauksen mukaan yhtiön kehittämismahdollisuuksien parantamiseksi valtiolla tulisi olla tarvittaessa mahdollisuus luopua määräysvallasta Destiassa.

Talousvaliokunta puoltaa valtion omistajaohjausosaston valiokunnalle esittämiä linjauksia Destiassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että yhtiötä kehitettäessä ja omistusjärjestelyjä toteutettaessa valtio pysyy Destiassa merkittävänä omistajana ja korostaa muutakin kotimaista omistajuutta tässä tärkeässä, maanlaajuisesti toimivassa infra-alan yrityksessä.

Raskone Oy

Liikelaitoksena toiminut Raskone aloitti osakeyhtiönä vuoden 1999 alussa (HE 137/1998 vp — LiVM 13/1998 vp). Yhtiö tarjoaa hyötyajoneuvo- ja työkonekaluston korjaus- ja huoltotoimintaa, täyden palvelun leasingratkaisuja yritysasiakkaille ja kuorma-autojen varustelua erilaisiin ajotehtäviin.

Vuonna 2008 konsernin liikevaihto oli 181,6 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 2,0 miljoonaa euroa, 1,1 % liikevaihdosta, kun lukemat edellisenä vuonna olivat selvästi paremmat: 5,5 miljoonaa euroa ja 3,7 %. Tulosta rasitti jäännösarvojen aleneminen. Konsernin omavaraisuusaste oli 21,8 % ja nettovelkaantumisaste 133,7 %. Konsernissa työskentelee lähes 1 000 henkilöä, ja sillä on 6 000 asiakasta.

Yhtiö arvioi toimintakertomuksessaan, että yleisesti talouden näkymä on niin epävarma, että on vaikeaa antaa tulevasta kehityksestä lausumaa. Konsernin laaja palvelutarjonta muodostaa markkinoilla kilpailukykyisen kokonaisuuden. Suhdannetilanteen voimakas heikkeneminen heijastuu kuitenkin konsernin toimintaan. Liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman ja kannattavuuden paranevan.

Talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan yhtiöllä ei ole enää valtiolle strategista merkitystä. Puolustusvoimat ovat Raskonelle tärkeä asiakas, mutta liikevaihdosta sen osuus on vain vajaat 4 %. Yhtiö huoltaa ainoastaan puolustusvoimien Sisu-autot. Puolustusvoimien strategisena kumppanina toimii Millog Oy, joka tuottaa maavoimien puolustusmateriaalin tukipalveluita. Millog Oy:n pääomistaja on Patria Oyj, ja Raskone on sen vähemmistöomistaja 8 %:n osuudella.

Yhtiöstä saadun tiedon mukaan yhtiö toimii kilpailluilla markkinoilla, eikä valtio-omistajuudella ole merkitystä menestymiseen. Valtion omistajaohjauksesta on talousvaliokunnalle kerrottu, että Raskone voi jatkossakin olla aktiivisesti edistämässä valtion ja kuntasektorin korjaamotoiminnan konsolidoitumista yritysjärjestelyjen kautta, mutta kasvun rahoittaminen muutoin kuin käyttämällä yhtiön omaa osaketta maksuvälineenä ei ole realistista. Omistajaohjauksen mukaan valtio-omistajan realistiseksi tavoitteeksi voidaan Raskonessa asettaa korjaamoliiketoiminnan liittäminen laajempaan ja kannattavampaan kokonaisuuteen. Tavoitteena voi olla joskus tulevaisuudessa myös listaaminen, jolloin valtio jäisi merkittäväksi vähemmistöosakkaaksi, mutta listaaminen edellyttää yhtiön kasvua.

Edellä olevan perusteella talousvaliokunta puoltaa valtuuksien antamista valtion määräysvallasta luopumiseen Raskonessa.

Labtium Oy

Labtium Oy perustettiin 5.7.2007 yhtiöittämällä Geologian tutkimuskeskuksen kemialliset laboratoriotoiminnot erilliseksi valtion täysin omistamaksi yhtiöksi (HE 7/2007 vp — TaVM 2/2007 vp). Yhtiön toiminta käynnistyi 1.9.2007, ja sen ensimmäinen tilikausi päättyi vuoden 2008 lopussa.

Yhtiön toiminta-ajatuksena on tuottaa ja tarjota asiakkailleen testaus-, laboratorio- ja asiantuntijapalveluja tavoitteena edesauttaa asiakkaiden mahdollisuuksia keskittyä omaan ydintoimintaansa. Yhtiö toimii erityisesti geologisen tutkimuksen sekä malminetsinnän, ympäristötutkimuksen ja prosessiteollisuuden tarvitsemien testaus- ja laboratoriopalvelujen tarjoajana.

Vuoden 2008 lopussa yhtiöllä oli työsuhteessa 110 henkeä, joista yhtiön Espoon toimipisteessä 30, Kuopiossa 24, Outokummussa 6, Raahessa 4, Rovaniemellä 31 ja Sodankylässä 15.

Yhtiön ensimmäisen tilikauden liikevaihto oli 10,5 miljoonaa euroa, liiketappio 284 000 euroa ja tilikauden tappio ennen veroja 172 000 euroa. Yhtiön omavaraisuusaste oli 79 % ja nettovelkaantumisaste 46,8 %. Yhtiön tulosta rasittivat yhtiön perustamiseen liittyvät kertaluontoiset erät.

Yhtiöittämistä koskevan hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että valtion tavoitteena oli käyttää uutta laboratorioyhtiötä työkaluna selvitettäessä mahdollisia muita uudelleenjärjestelyjä valtionhallinnon eri aloilla toimivien laboratorioiden osalta.

Talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan valtion laboratoriopalveluiden konsolidointi ei ole osoittautunut realistiseksi. Labtiumin tulevaisuuden ja henkilöstön työllistymisen turvaamiseksi valtion on omistajana pyrittävä luomaan valmiudet yhtiön osallistumiselle mahdollisiin toimialajärjestelyihin muiden valtion omistamien taikka yksityisten laboratorioalan yritysten kanssa.

Talousvaliokunta kannattaa hallituksen esittämää valtuutta luopua valtion määräysvallasta Labtiumissa. Valtuudet antavat mahdollisuudet laboratoriotoimintojen uudelleenjärjestelyihin ja yhtiön toimintojen turvaamiseen. Yhtiö itse on arvioinut merkittävimmiksi riskeikseen alan suhdannevaihtelut sekä hintakilpailun ja näistä aiheutuvat voimakkaat kysyntävaihtelut ja kannattavuusongelmat. Kansainvälinen heikko taloustilanne heijastuu myös laboratoriopalvelujen kysyntään Labtiumin liiketoiminta-alueella. Toimintakertomuksen mukaan yhtiöllä on hyvä markkina-asema Suomessa ja sitä pyritään laajentamaan myös lähialueilla. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Labtiumin toimintojen ja työsuhteiden turvaamiseksi haetaan parhaat ratkaisut. Yhtiöllä ei ole valtiolle strategista merkitystä.