Tausta ja arvioinnin lähtökohdat
Esityksen taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset, joiden tavoitteena on apteekkitalouden kokonaisuudistus. Esityksen ensimmäinen osa liittyy kirjaukseen, jonka mukaan uudistuksessa on huomioitava apteekkivero ja lääketaksa yhdessä siten, että huomioidaan apteekkien tosiasiallinen kannattavuus sekä turvataan maanlaajuinen apteekkiverkosto, rationaalisen lääkehoidon toteutumiseksi farmaseuttinen tuki (ml. lääkeneuvonta), lääkitysturvallisuus ja lääkkeiden saatavuus. Esityksen toinen osa liittyy hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan joitakin yleisimmin käytettyjä itsehoitolääkkeitä vapautetaan lääketurvallisuusviranomaisen selvityksen pohjalta, harkitusti, lääke- ja lääkitysturvallisuus varmistaen myös muualla kuin apteekeissa myytäväksi. Kolmanneksi esityksessä ehdotetaan annettavan apteekeille oikeus poiketa lääkemääräyksestä ja korjata lääkemääräyksessä oleva ilmeinen virhe eräissä tilanteissa. Neljänneksi esityksessä ehdotetaan, että lääkekorvausten ehdolliseen korvattavuuteen liittyvät palautusmaksut kohdennettaisiin täysimääräisesti valtiolle vuodesta 2026 alkaen.
Talousvaliokunta arvioi tässä lausunnossaan esitystä toimialansa kannalta keskittyen erityisesti taloudellisen toimintaympäristön ja markkinoiden toimivuuden näkökulmaan. Tästä näkökulmasta valiokunnan asiantuntijakuulemisessa keskeisiksi huomion kohteiksi ovat nousseet ehdotuksen vaikutukset apteekkitalouteen, lääkkeiden saatavuuteen sekä itsehoitolääkkeiden jakeluun.
Vaikutukset julkiselle taloudelle, apteekeille ja kotitalouksille
Julkinen talous.
Ehdotukseen sisältyy varsin laaja taloudellisten vaikutusten arviointi. Ehdotuksen ensimmäisen osan reseptilääkkeiden lääketaksan muutosten tavoitteena on toteuttaa 30 miljoonan euron pysyvä vuosittainen säästö julkiseen talouteen. Lääkelakiin perustuvaa reseptilääkkeiden lääketaksaa ehdotetaan leikattavan tasaisesti kaikissa taksaluokissa. Apteekkiverolakia ehdotetaan muutettavan siten, että apteekkiveron perusteena olisi verovelvollisen lääkemyynnin voittomarginaali. Lisäksi veron perusteesta tehtäviä vähennyksiä ja veroasteikkoa muutettaisiin. Apteekkari, jonka apteekkitoiminnalle ei olisi lakimuutosten vuoksi riittäviä taloudellisia toimintaedellytyksiä, voisi luovuttuaan apteekkiluvastaan sulkea apteekkinsa ilmoittamalla siitä viranomaiselle. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että sairausvakuutusjärjestelmän sairaanhoitovakuutuksen rahoituksessa lääkekorvausten ehdolliseen korvattavuuteen liittyvät palautusmaksut kohdennettaisiin täysimääräisesti valtiolle. Ehdotuksella tavoitellaan noin 44 miljoonan euron säästöjä valtiontalouteen. Ehdotuksella tavoiteltavien lääkesäästöjen vaikutusten valtiontalouteen on siten arvioitu olevan kokonaisuudessaan noin 75,4 miljoonaa euroa; samalla on arvioitu, että valtion tuloverokertymä alentuisi noin 16 miljoonaa euroa.
Vaikutukset apteekeille.
Reseptilääkkeiden taksaleikkauksen, rajatun itsehoitolääkevalikoiman myynnin laajentamisen apteekkien ulkopuolelle ja apteekkiverolain muutosten nettovaikutuksen on arvioitu olevan keskimäärin -42 900 euroa apteekkia kohden ja mediaanivaikutuksen -29 200 euroa apteekkia kohden. Arvio perustuu oletukseen, että korkeintaan 20 prosenttia itsehoitolääkkeiden myynnistä siirtyisi apteekkien ulkopuolelle. Todelliset vaikutukset riippuvat kuitenkin kuluttajakäyttäytymisestä ja kilpailutilanteesta, ja ne voivat jäädä arvioitua vähäisemmiksi.
Vuosien 2023—2024 keskiarvotietoihin perustuvassa simulaatiossa arvioidaan, että muutosten myötä 24 uutta apteekkia muuttuisi laskennallisesti tappiolliseksi. Kun huomioidaan apteekkien yhteydessä toimivien erillisyhtiöiden tulos, arvioidaan tappiollisten toimipisteiden määrän jäävän 13:een. Lisäksi yhteensä 134 apteekin liiketoiminnan voitto jäisi laskennallisesti alle 100 000 euron, ja mikäli apteekkien yhteydessä toimivat erillisyhtiöt huomioidaan, luku olisi 93. Ehdotettujen muutosten jälkeen apteekkien laskennallisessa voitossa arvioidaan olevan eroja eri kokoisten apteekkitoimipisteiden välillä. Muutoksen myötä on arvioitu olevan 11 apteekkitoimijaa, joille vaikutus olisi yli 200 000 euroa negatiivinen, ja yhdeksän apteekkitoimijaa, joille vaikutus olisi yli 100 000 euroa positiivinen. Tämä kuvastaa sitä, että esityksen vaikutukset jakautuvat monimuotoisesti ja että osa apteekeista hyötyy uudistuksesta selvästi. Ehdotuksesta on arvioitu seuraavan todennäköisiä apteekkien sopeuttamistoimia erityisesti kaupunkimaisissa kunnissa, joissa on useita apteekkeja ja kilpailu on tiukempaa.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että apteekkien liiketoimintaan kuuluu myös vapaan kaupan tuotteiden, eli kosmetiikkatuotteiden ja muiden ei-lääkkeellisten tuotteiden myynti, joita osittain käytetään lääkehoitojen onnistumisen tukena. Apteekkien vapaan kaupan tuotteiden myynnistä saamasta myyntikatteesta ei ole saatavilla tietoja. Ei-lääkkeellisten tuotteiden osuus koko apteekkimarkkinasta oli kuitenkin noin 14 % vuonna 2021, huomioiden myös osakeyhtiöiden myynti. Ei-lääkkeellisten tuotteiden osuus voitoista oli kuitenkin tätä korkeampi, koska vapaan kaupan tuotteissa liikevoittoprosentti voi olla huomattavan korkea.
Talousvaliokunta pitää tärkeinä ehdotuksen tavoitteita apteekkipalvelujen kustannusten alentamisesta ja apteekkiverotuksen yksinkertaistamisesta. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin noussut varsin laajasti esille ehdotuksen vaikutusten kohdistuminen apteekkialan toimijoihin. Vaikutukset eri apteekeille eroavat toisistaan voimakkaasti. Erityisesti progressiivisen apteekkiveron ja siihen ehdotettujen muutosten vaikutuksia on pidetty osin kilpailua vääristävinä.
Talousvaliokunta toteaa saamansa selvityksen perustella, että esitetyllä veroratkaisulla ei ratkaista apteekkiverotuksen systeemistä ongelmaa, eli sitä, että apteekkiverotuksen merkitys apteekkien välisenä tulontasaajana on heikentynyt ajan myötä. Ehdotuksen mukaisesti apteekkiverotuksessa ei huomioida muuta kuin lääkkeiden myynti. Vaikka apteekkien myynnistä valtaosa muodostuu lääkemyynnistä, apteekkarien tulonmuodostuksesta kuitenkin jo oleellinen osa muodostuu muiden tuotteiden, ns. yleisten kauppatavaroiden, erinäisten terveyspalveluiden myynnistä sekä joillakin yksittäisillä apteekeilla myös lääkkeiden valmistuksesta. Näiden tuotteiden ja palveluiden jättäminen huomiotta heikentää edelleen apteekkiveron tehokkuutta tasata erilaisten apteekkien taloudellisia toimintaedellytyksiä. Hallituksen esityksessä myös rajataan joukko lääkkeitä apteekkiverotuksen ulkopuolelle, mikä osaltaan heikentää apteekkiverotuksen tulonjakovaikutusta. Talousvaliokunta katsoo, että järjestelmään sisältyy lukuisia piirteitä, jotka vaikeuttavat olennaisesti sen taloudellisen tehokuuden arviointia.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on lisäksi kiinnitetty huomiota progressiivisen veron ongelmallisuuteen järjestelmässä, jossa apteekilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa myyntinsä rakenteeseen eikä lääkkeiden osto- ja myyntihintoihin. Lääkkeiden osto- ja myyntihinnat määräytyvät valtioneuvoston asettaman lääketaksan mukaan. Tämä yhdistettynä velvollisuuteen myydä kaikkia asiakkaille määrättyjä reseptilääkkeitä heikentää apteekkitoiminnan harjoittajan mahdollisuutta vaikuttaa omilla toimillaan liiketoiminnan kannattavuuteen.
Talousvaliokunta pitää kuitenkin valittua sääntelyratkaisua tässä vaiheessa perusteltuna. Esityksen valmistelun yhteydessä on vertailtu erilaisia veromalleja, ja progressiivisen apteekkiveron vaihtoehtona valmistelussa oli myös tasavero. Progressiivisen veromallin todettiin johtavan kuitenkin tasaveroa pienempään määrään tappiollisia apteekkeja. Lisäksi tappiolliset apteekit eivät olisi progressiivisessa veromallissa yhtä pieniä kuin tasaveromallissa; suurempien apteekkien voidaan arvioida pystyvän paremmin sopeuttamaan toimintaansa. Tasaveromallissa tappiollisilla apteekeilla olisi myös enemmän sivuapteekkeja ja ehtona olevia sivuapteekkeja kuin progressiivisessa veromallissa.
Hallituksen esityksessä on pidetty todennäköisenä, että osa apteekeista ryhtyisi sopeuttamaan liiketoimintaansa ehdotettujen muutosten vuoksi. Sopeuttamistoimet riippuisivat apteekin olosuhteista. Samoin apteekkeja koskeva erityissääntely vaikuttaisi siihen, miten ja missä laajuudessa apteekki voisi toimintaansa sopeuttaa. Esimerkkejä mahdollisista sopeuttamistoimista ovat tuotevalikoiman tai aukioloaikojen muutokset, vapaan kaupan tuotteiden valikoiman kasvattaminen, apteekin tarjoamien maksullisten palvelujen muutokset, apteekin liikepaikan muuttaminen sijaintialueen sisällä, erilaisten investointien tai käytettävissä olevaa it-teknologiaa koskevien hankintojen viivästyminen, henkilöstöetujen muutokset, työtehtävien uudelleenjärjestelyt ja henkilöstövähennykset. Apteekkien voisi olla mahdollista hyödyntää niiden yhteydessä toimivia erillisyhtiöitä ja siirtää tulevaisuudessa rajatun itsehoitolääkevalikoiman myynti erillisyhtiölle kevyemmän verotuksen piiriin.
Apteekki voisi sopeuttamistoimena myös supistaa toimintaansa ja lopettaa pääapteekin yhteydessä toimivan noutolokerikon, apteekin palvelupisteen, apteekin verkkopalvelun tai apteekin oikeutena olevan sivuapteekin. Apteekki voisi myös hakea Fimealta apteekkiluvan ehtona olevan sivuapteekin lakkauttamista. Vaihtoehtoisesti apteekki voisi myös pyrkiä laajentamaan toimintaansa ja hakea lupaa uuden sivuapteekin tai palvelupisteen perustamiseksi tai tehdä ennakkoilmoituksen apteekin verkkopalvelun perustamisesta. Merkittävin sopeuttamistoimi olisi apteekkarin luopuminen tälle myönnetystä apteekkiluvasta. Voimassa olevan 46 §:n mukaan apteekkarin olisi tällöin harjoitettava apteekkiliikettä siihen saakka, kunnes apteekkiluvan saanut uusi apteekkari on ottanut apteekin hallintaansa. Hallituksen esityksessä tästä velvoitteesta ehdotetaan väliaikaisesti poikettavan lääkelakiin ehdotetun uuden 53 a §:n nojalla.
Taloudelliset vaikutukset kotitalouksille.
Ehdotuksen vaikutukset lääkkeiden käyttäjille liittyvät toisaalta lääkekustannuksiin ja toisaalta lääkkeiden saatavuuteen. Ehdotetun reseptilääkkeiden lääketaksaleikkauksen on arvioitu hyödyttävän lääkkeiden käyttäjiä alentuneina lääkekustannuksina. Lääkkeiden käyttäjät maksavat omavastuuosuuden ostamistaan korvatuista lääkkeistä. Lääkkeiden käyttäjien saaman vuotuisen hyödyn on arvioitu olevan noin 6 miljoonaa euroa vuodessa.
Rajattuun itsehoitolääkevalikoimaan kuuluvien lääkkeiden hintasääntelyä ehdotetaan muutettavan. Itsehoitolääkkeiden osalta hintakilpailua on mahdollista käydä tällä hetkellä eri tasoilla. Yritykset kilpailevat keskenään asettamiensa tukkuhintojen kautta ja apteekit voivat antaa alennusta korkeintaan oman katteensa verran. Esitetty muutos lisää vähittäismyyjien välistä kilpailun mahdollisuutta, kun lääkkeiden tukkuostoista voi saada ostoalennuksia ja vähittäismyyntihinnasta voi antaa alennuksia alle ilmoitetun tukkuhinnan. Hintakilpailun lisääntyessä rajatun itsehoitolääkevalikoiman hintojen voidaan olettaa laskevan.
Saavutettavuus ja sivuapteekit
Hallituksen esityksessä ehdotettujen muutosten ei ole arvioitu huonontavan lääkkeiden saatavuutta. On kuitenkin mahdollista, että osa apteekkareista ryhtyisi sopeuttamistoimiin tai lopettaisi poikkeussääntelyn nojalla apteekkitoimintansa, mikä saattaisi vaikuttaa alueittain lääkkeiden saatavuuteen. Hallituksen esityksen arvion mukaan todennäköisimmin sopeuttamistoimet saattaisivat tulla ajankohtaisiksi kaupunkimaisissa kunnissa, joissa on useita apteekkeja. Tästä syystä maan kattavien apteekkipalvelujen ja lääkkeiden saatavuuden on arvioitu säilyvän riittävällä tasolla ehdotettujen muutosten jälkeenkin.
Sivuapteekkivähennyksen tarkoituksena on tukea pienempien sivuapteekkien ylläpitämistä. Sivuapteekkivähennyksen perusteita muuttaessa ei ole tarkemmin arvioitu vähennyksen tarvetta eikä esityksessä ole selkeästi perusteltu vähennyksen suuruutta. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota tarpeeseen arvioida jatkossa erilaisten apteekkien tukimuotojen toimivuutta erityisesti taloudellisen tehokkuuden ja avoimuuden näkökulmasta. Nyt käsillä olevan hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä ei valiokunnan saaman selvityksen perusteella ole vertailtu esimerkiksi Pohjoismaissa laajasti käytössä olevia apteekkien tukimuotoja ja niiden toimivuutta sivuapteekkivähennykseen verrattuna.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota asiantuntijakuulemisessa esitettyyn arvioon siitä, että apteekkiveroon perustuva toimintamalli ei välttämättä kohdenna tukea optimaalisella tavalla, mikäli tavoitteena olisi ylläpitää maanlaajuista apteekkiverkostoa syrjäseuduilla. Yleisesti verotukseen perustuvat ratkaisut kohdentuvat summittaisesti verrattuna avustusmuotoisiin tukiin.
Alueensa ainoina lääkkeiden toimituspaikkoina sivuapteekit voivat olla erittäin tärkeitä lääkesaatavuuden turvaajia, mutta sivuapteekkien joukossa on myös paljon kaupunkialueilla toimivia myyntipisteitä, joiden merkitys lääkesaatavuudelle voi olla vähäisempi. Hallituksen esityksestä ei kuitenkaan ilmene, kohdentuuko sivuapteekkivähennys parhaiten sellaisiin apteekin toimipisteisiin, jotka tarvitsisivat aidosti tukea ja jotka ovat kriittisiä.
Talousvaliokunta pitää lääkkeiden maanlaajuisen saatavuuden turvaamista keskeisenä lähtökohtana apteekkijärjestelmän sääntelylle. Samalla valiokunta pitää tärkeänä jatkossa selvittää kattavasti ja kansainväliseen vertailuun pohjautuen, millainen tukimuoto turvaa tämän tavoitteen toteutumisen taloudellisesti tehokkaimmalla ja tasavertaiset kilpailuedellytykset turvaavalla tavalla.
Itsehoitolääkkeiden jakelukanavat
Lääkevalikoima.
Esityksen myötä rajattu itsehoitolääkevalikoima tulisi myös muualla kuin apteekeissa myytäväksi. Lääkelaissa määriteltäisiin rajattu itsehoitolääkevalikoima, joka muodostuisi sellaisista ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ryhmistä, joihin liittyvät riskit ovat vähäisiä ja joilla lääkehoito voidaan toteuttaa turvallisesti ilman lääkeneuvontaa.
Talousvaliokunta pitää ehdotusta lähtökohdiltaan oikeana: itsehoitolääkkeiden vapautuksen voidaan arvioida lisäävän kuluttajien valinnanvapautta ja tehostavan lääkeyritysten välistä hintakilpailua. Samalla lääke- ja lääkitysturvallisuudesta varmistuminen muodostavat välttämättömät reunaehdot uudistukselle. Koska uudistus tässä yhteydessä toteutettaisiin tavalla, joka edellyttää vain vähäisiä muutoksia nykylainsäädäntöön, uudistus on katsottu myös välttämättömäksi rajata varsin kapeaan lääkevalikoimaan, jonka käyttö ei edellytä lääkeneuvontaa. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että vapautuksen rajoittuminen näin suppeaan tuotevalikoimaan merkitsee toisaalta myös sitä, että sen tavoitteiden saavuttaminen on epätodennäköistä.
Apteekkien ulkopuolelle myytäväksi vapautettavan valikoiman laajuus vaikuttaa saatavuuden ohella hintakilpailun voimakkuuteen ja markkinoille osallistumisen kannustimiin. Hintakilpailun edellytysten voidaan arvioida olevan sitä pienemmät, mitä pienemmän valikoiman myyntikanavaa laajennetaan. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että laajempaan myyntikanavaan nyt sallittava valikoima 1 on vain noin 15 % itsehoitolääkkeiden kokonaisliikevaihdosta. Lisäksi on syytä huomioida, että joitain valikoiman 1 valmisteita voitaisiin jo nykyisellään myydä apteekkien ulkopuolisessa kanavassa ilman erillistä lääkkeen myyntilupaa. Jotta itsehoitolääkkeiden vapauttaminen uusiin myyntikanaviin voisi johtaa myyntipisteiden väliseen hintakilpailuun, tarvitaan riittävän laajaa valikoimaa, sillä valikoiman laajuus vaikuttaa lääkeyhtiöiden kannustimiin osallistua vapautetuille markkinoille ja hintakilpailuun.
Muissa myyntikanavissa tosiasiallisesti saatavilla oleva tuotevalikoima ei myöskään välttämättä suoraan vastaa sitä rajoitettua valikoimaa, jonka Fimea sallii myytäväksi apteekkien ulkopuolisissa myyntikanavissa. Tosiasiallinen valikoima muodostuu valmisteista, joille valmisteille lääkeyritykset päättävät hakea myyntikanavan laajennusta ja joita luvan saaneet vähittäismyyjät ovat katsoneet kannattavaksi ottaa valikoimiinsa.
Vertikaalinen integraatio.
Esityksen perusteluissa on todettu, että rajatun itsehoitolääkevalikoiman myynti voisi tapahtua kuluttajille myös esimerkiksi suurten päivittäistavaraketjujen kautta, joilla olisi yhteinen omistaja. Tältä osin valmistelussa ei ole tunnistettu välittömiä negatiivisia vaikutuksia kuluttajille. Perustelujen mukaan sääntelyn ei ole kuitenkaan tarkoitus mahdollistaa vertikaalista integraatiota eli tukku- ja vähittäisluvan myöntämistä samalle toimijalle.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin esitetty huolenaihe siitä, että tätä rajoitusta olisi mahdollista kiertää erilaisin yritysjärjestelyin: vertikaalista integraatiota koskeva kysymys liittyy myös tilanteeseen, jossa lääketukkukauppaa ja itsehoitolääkkeiden vähittäismyyntiä harjoittaisivat eri yritykset, mutta ne olisivat saman omistajan määräysvallassa. Myös tältä osin hallituksen esityksen jatkovalmistelussa on katsottu, että kysymystä on tarkasteltava kokonaisuutena kaiken lääkkeiden vähittäismyynnin osalta apteekkisääntelyn uudistuksen seuraavassa vaiheessa. Talousvaliokunta pitää tärkeänä selvittää asiaa ja toteuttaa sääntelyyn mahdollisesti tarvittavat muutokset keväällä 2026 annettavan hallituksen esityksen yhteydessä.
Etämyynti.
Lausuntokierroksella olleessa esitysluonnoksessa ehdotettiin sallittavan apteekkien ulkopuolella myytävien itsehoitolääkkeiden etämyynti, mutta tästä järjestämismallista luovuttiin hallituksen esityksessä. Hallituksen esityksen mukaan muiden kuin apteekkien järjestämä etämyynti rajattiin pois lausuntopalautteen ja tietosuojasääntöjen noudattamisen perusteella.
Taustalla ovat erityisesti tietosuojavaltuutetun havaitsemat haasteet tietosuojan huomioimisessa verkon kautta tapahtuvassa lääkkeiden etämyynnissä. Jatkovalmistelun osalta tulisi arvioida tietosuojasääntelyn mukaisten velvoitteiden asianmukaista huomioimista. Sääntelyn valmistelussa tulisi ottaa huomioon myös uusien vähittäismyyntiluvanhaltijoiden toimintaympäristö, johon ei voida soveltaa sellaisenaan samanlaista sääntelyä kuin apteekkien verkkopalveluun. Nykysääntelyn mukaisesti apteekkien verkkopalvelu on apteekkikohtainen ja siitä vastaa kunkin verkkopalvelun apteekkari. Sääntelyn valmistelussa tulisikin tunnistaa selkeämmin se, että jatkossa kyseessä voi olla ketjukohtainen ja maanlaajuinen verkkopalvelu, jota ei harjoita yksittäinen vähittäismyyntiluvanhaltija vaan esimerkiksi ketju.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että verkkomyyntimahdollisuuden rajaaminen pois nyt ehdotetusta sääntelystä supistaa myös uudistuksella tavoiteltuja hyötyjä: vähittäismyyjien kannustin ottaa itsehoitolääkkeitä valikoimiinsa pienenee ja kuluttajien näkökulmasta lääkkeiden saatavuus rajautuu lähimmän itsehoitomyyntipisteen tai apteekkiverkkokaupan valikoimaksi. Myös itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentamista arvioineen, nyt ehdotettua sääntelyä valmistelleen työryhmän muistiossa on todettu, että toimijoiden tasapuolisten toimintaolosuhteiden osalta olisi perusteltua, että muut myyntikanavat voisivat myydä myytäväksi sallittua valikoimaa myös verkossa kotitoimituksella apteekkien tapaan, noudattaen kuitenkin vastaavia lääkkeen toimittamista koskevia määräyksiä kuin apteekit.
Kuluvalla hallituskaudella on tarkoitus kehittää verkkoapteekkitoimintaa sujuvoittamalla asiakkaan palveluprosessia. Hallitusohjelman mukaisesti tulisi lisäksi mahdollistaa ainoastaan verkossa toimivan apteekin perustaminen. Tarkoituksena on, että keväällä 2026 annettavaan apteekkisääntelyä koskevaan hallitukseen esitykseen sisällytetään verkkoapteekkitoimintaa koskevaa sääntelyä. Nyt käsillä olevaa hallituksen esitystä valmisteltaessa todettiin, että olisi tarkoituksenmukaista arvioida verkossa tapahtuvaa lääkkeiden etämyyntiä kokonaisuutena tulevan uudistuksen yhteydessä, jotta sekä uusille toimijoille että apteekeille voidaan asettaa samat tietosuojaan ja -turvaan liittyvät vaatimukset lääkkeiden etämyynnissä.
Talousvaliokunta pitää uudistuksen tavoitteiden toteutumisen ja erityisesti kilpailuneutraliteetin kannalta tärkeänä, että uudistuksen seuraavassa vaiheessa itsehoitolääkkeiden myyntikanavia laajennetaan siten, että rajatun itsehoitolääkevalikoiman etämyynti mahdollistetaan tasavertaisesti apteekeille ja vähittäismyyntiluvan haltijoille. Talousvaliokunta esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi tätä koskevan lausuman (valiokunnan lausumaehdotus).
Kokoavia huomioita
Talousvaliokunta korostaa, että nyt toteutettavat uudistukset ovat osa apteekkitalouden kokonaisuudistusta. Tämä vaikeuttaa osaltaan ehdotettujen muutosten tosiasiallisten kokonaisvaikutusten arviointia. Talousvaliokunta pitää järjestelmän uudistamisen keskeisinä tavoitteena pyrkimystä nykyistä kustannustehokkaampaan ja tasavertaiset kilpailuedellytykset mahdollistavaan järjestelmään. Samalla lääkkeiden saatavuuden ja lääketurvallisuuden näkökulma puoltaa vaiheittaista etenemistapaa. Kyse on moniulotteisesta kokonaisuudesta, johon sisältyy lukuisia järjestelmän läpinäkyvyyttä heikentäviä piirteitä. Nyt tarkasteltava ehdotus ei sisällä esimerkiksi apteekkien sijaintia, määrää tai apteekkilupia koskevia muutosehdotuksia, joilla on keskeinen merkitys toisaalta lääkkeiden saatavuuden ja toisaalta markkinoiden toimivuuden kannalta. Myös joillakin nyt esitetyistä muutoksista voi olla ennakoimattomia, esimerkiksi apteekkien käyttäytymistä ohjaavia vaikutuksia, mikä korostaa uudistuksen vaikutusten seurannan, arvioinnin ja lainsäädännöstä saatujen kokemusten huomioon ottamista tulevissa lainsäädäntöuudistuksissa.