Hallituksen esityksen tavoitteena on hallituksen strategiaohjelman mukaisesti edistää jätetoimialan kilpailua, lisätä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden läpinäkyvyyttä ja luoda muutoinkin edellytyksiä alan liiketoiminnan kehittymiselle. Nyt käsillä oleva muutos on jatkoa kevään 2018 muutokselle, jossa rajattiin kunnallisten jäteyhtiöiden vastuita ja toimintaa markkinoilla. Esityksessä ehdotetaan säädettäviksi muun muassa jätteiden ja sivuvirtojen sähköisestä tietoalustasta ja sen käyttämisestä sekä tietojen toimittamisesta tietoalustaan. Jätelakiin ehdotetaan myös lisättäviksi säännökset Motiva Oy:n velvollisuudesta ylläpitää ja kehittää tätä tietoalustaa sekä eri viranomaisten oikeudesta saada tehtäviensä hoitamisen kannalta välttämättömiä tietoja tietoalustasta. Lisäksi täsmennettäisiin kunnan toissijaiseen jätehuoltovelvollisuuteen liittyvän sopimisen edellytyksiä sekä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden nojalla järjestämästä palvelusta perimän jätemaksun periaatteita.  

Talousvaliokunta katsoo, että hallituksen esityksen mukaiset muutokset yhdessä vuoden 2018 muutosten kanssa selkeyttävät julkisten ja yksityisten toimijoiden työnjakoa jätehuollossa ja parantavat jätehuollon markkinoiden toimintaa, ja näin perustellen puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana, joskin yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huoleen siitä, kuinka valtakunnallisesti varsin heterogeeniset jätehuollon tarpeet ja palvelutarjooma pystytään kattamaan yhtenäisellä, koko maassa sovellettavalla lainsäädännöllä. 

Sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että kunnan toissijaista velvollisuutta käytetään vain niissä tilanteissa, joissa palvelua ei aidosti ole saatavissa markkinoilta. Sähköistä tietoalustaa tulee käyttää, jos TSV-palvelujen tarve ylittää 1 000 euroa vuodessa ja kolmivuotisen siirtymäkauden ajan 2 000 euroa vuodessa. Talousvaliokunta huomauttaa, että nämä raja-arvot kohdistuvat yrityksen vuosittaiseen jätteen kumulaatioon; laskenta ei nollaudu yksittäisen työkohteen tai urakan mukaan. Valiokunta pitää rajausta selkeänä. Rajojen määrittäminen euroina on yksiselitteinen eikä riipu sanallisten määreiden tulkinnoista. Säännöksen vaikeutena tunnistetaan kuitenkin se, että jätteenhaltijan — erityisesti aloittavan yrityksen — voi olla vaikea ennakolta laskea tarvitsemansa jätehuoltopalvelun arvoa.  

Talousvaliokunta pitää perusteltuna säännöstä, jonka mukaan jätteen haltijan olisi odotettava 14 päivää, ennen kuin markkinapuutteen olemassaolo voidaan katsoa toteennäytetyksi. 14 päivän aikaikkuna mahdollistaa sen, että järjestelmään voivat päästä osallisiksi myös sellaiset pienet toimijat, joilla ei ole hallinnollisia resursseja markkinapaikan päivittäiseen seuraamiseen. Odotusajan kohtuullisuutta jätteenhaltijan kannalta tulee arvioida siinä valossa, että ilmoitus on mahdollista tehdä jo ennakkoon, kun jätettä tuottava hanke on vaikka vasta suunnitteluvaiheessa. 

Kunnallisen jäteyhtiön toiminnan jakautumisen ilman kilpailuttamista tapahtuvaan suorahankintaan, markkinaehtoiseen toimintaan ja TSV-palveluihin tulee olla riidattomasti todennettavissa. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty huoli, että ainoastaan tietoalustassa raportointi ei anna kokonaiskuvaa TSV-palveluiden osuudesta kunnan jätelaitoksen toiminnassa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että vuosittain vastaanotettu jäte ja sen käsittelytapa julkaistaisiin kattavasti ja avoimesti kirjanpidossa tai tietoalustassa. Toteumatietojen julkisuus on merkityksellistä myös kiertotalousmarkkinan seurannan, investointien lisäämisen ja uusien käsittelymenetelmien kehittämisen kannalta. 

Kaikki edellä sanottu huomioiden talousvaliokunta pitää tärkeänä, että sähköinen markkinapaikka toteutetaan viipymättä. Valiokunta pitää selvitettynä, että markkinapaikka tulee lisäämään läpinäkyvyyttä sekä tehostamaan logistiikkaketjuja ja kilpailua koko toimialalla yleisemminkin. Erityisen hyödyllisenä markkinapaikan voidaan ennakoida toimivan hankintalain 15 §:n tarkoittaman markkinapuutteen arvioinnin tekemisessä.  

Talousvaliokunta tunnistaa ehdotettuun sääntelyyn sisältyvän joitakin määritelmiä ja rajanvetoja, joiden vaikutuksia on vaikea arvioida ennakolta. Ehdotetut uudistukset ovat kuitenkin oikeansuuntaisia. Siltä osin kuin uudet rajaukset tai määritelmät osoittautuvat käytännössä epätarkoituksenmukaisiksi tai markkinahäiriöitä aiheuttaviksi valtioneuvoston tulee ryhtyä tarvittaviin lainsäädäntötoimiin. Tässä tulee kuitenkin huomioida, että jätehuollon infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon suunnittelu ja järjestäminen ovat pitkäjänteistä työtä, jossa lainsäätäjän on tavoiteltava tasapainoa yhtäältä sääntely-ympäristön ennakoitavuuden ja epätarkoituksenmukaisiksi osoittautuneiden normien muuttamisen välillä sekä toisaalta myös omakustannushintaisen tai julkisesti tuetun toiminnan ja liiketaloudellisesti voittoa tuottavien toimintojen välillä. 

Talousvaliokunta muistuttaa, että kierrätysasteen nostaminen nykyisestä edellyttää nyt ehdotettujen muutosten ohella myös täysin uusia avauksia. Vaikka julkisomisteisten jätehuollon alan toimijoiden toimintamallit ja ratkaisut ovat enenevässä määrin eteenpäin katsovia ja kehityssuuntautuneita, kiertotalouden kehittämisen ja innovaatioiden todennäköisin syntyalusta on kuitenkin yksityisen sektorin toimijoiden uudet avaukset. Markkinaehtoiselle jätehuollon järjestämiselle pitäisi luoda mahdollisimman vapaa, yhteistyötä edistävä toimintaympäristö, jossa keskeisessä asemassa on mahdollistava ja ennakoitavissa oleva lainsäädäntö.