Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 23 päivänä huhtikuuta 2010 lähettänyt jatkokirjelmän 2. VNK 23.04.2010 asiassa E 6/2010 vp talousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
finanssineuvos Ilkka Mytty, valtiovarainministeriö
hallitusneuvos Antti Riivari, työ- ja elinkeinoministeriö
Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon TaVL 3/2010 vp.
E-jatkokirjelmässä hahmotetaan Suomen alustavia kantoja kansallisiksi määrällisiksi tavoitteiksi.
Suomi pitää Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjä yleistavoitteita hyvinä. Ne ovat riittävän haastavia Euroopan tasolla. Suomi kuitenkin korostaa, että kaikkien yleistavoitteiden osalta on tärkeää pyrkiä asettamaan määrälliset tavoitteet ja että jäsenmaat asettavat näiden pohjalta yhteismitalliset kansalliset tavoitteet.
Kansalliset tavoitteet perustuvat pitkälti jo olemassa oleviin asetettuihin kansallisiin, pitkän aikavälin tavoitteisiin. Ne on pääosin pyritty muuntamaan yhteismitallisiksi EU-tavoitteiden kanssa maakohtaisen vertailun mahdollistamiseksi.
Talouspoliittinen tilanne kriisin jälkeen on haastava, minkä vuoksi kansallisten tavoitteiden on luonnollisesti oltava kunnianhimoisia, mutta realistisia. Maailmanlaajuiset haasteet (talouskriisi, globalisaatio, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen) asettavat Suomen ja koko Euroopan kilpailutilanteeseen, joka edellyttää rakenteellisia muutoksia. Tarvitaan jäsenmaiden vahvaa poliittista sitoutumista ja konkreettisia toimia. EU-talouksien tiiviin keskinäisen vuorovaikutuksen ja riippuvuuden merkitys on korostunut talouskriisin yhteydessä. On tärkeää huomata, että Eurooppa oli keskeisimpiä kilpailijoitaan jäljessä tuottavuudessa ja työllisyydessä jo ennen talouskriisiä.
EU:n 2020-strategia otetaan käyttöön aivan erilaisissa olosuhteissa kuin sitä valmisteltaessa oletettiin. Tilanne rahoitusmarkkinoilla on erittäin herkkä ja reaalitalouden vakauteen kohdistuvat paineet suuret. Tässä tilanteessa on aiempaakin tärkämpää käyttää kaikkia EU:n talouden vakautta lisääviä instrumentteja yhdenmukaisesti ja tehokkaasti. EU:n 2020-strategia muodostaa keskeisen osan tästä kokonaisuudesta. Siltä edellytetään konkretiaa, kunnianhimoisia tavoitteita ja tehokasta täytäntöönpanoa. Strategian lähtökohtien osalta talousvaliokunta viittaa asiasta aiemmin antamaansa lausuntoon (TaVL 3/2010 vp). Kansallisten tavoitteiden osalta valiokunta kiinnittää toimialansa puitteissa erityistä huomiota sekä t&k- että ilmasto- ja energiatavoitteisiin.
Valtioneuvosto esittää, että Suomi asettaa tutkimus- ja kehitystoiminnan kehittämistavoitteeksi, että t&k-rahoitus on vähintään 4 prosenttia bkt:sta. Jo aiemmin kansallisesti tavoitteeksi asetettu neljän prosentin bkt-osuus saavutettiin vuonna 2009. Onnistumisen syynä ei kuitenkaan ollut niinkään panostuksen kasvu, vaan bkt:n merkittävä aleneminen. Valiokunta pitääkin tavoitetta erittäin haasteellisena mutta kannatettavana. T&k-toimintaan panostaminen on olennaista Suomen talouden tulevan kehityksen kannalta. Valtioneuvoston tapaan talousvaliokunta kuitenkin painottaa, ettei pelkän bkt-osuuden seuranta riitä indikaattoriksi, vaan jatkossa on erityistä huomiota kiinnitettävä myös t&k-rahoituksella saavutettaviin tuloksiin ja koko innovaatioketjun tehokkuuteen.
Valiokunta on useissa lausunnoissaan ja mietinnöissään (esim. TaVM 9/2009 vp ja TaVL 33/2008 vp) käsitellyt EU:n tavoitteenasetantaa ilmasto- ja energiasektorilla ja näiden tavoitteiden kansallista täytäntöönpanoa. Tätä taustaa vasten valiokunta pitää valtioneuvoston linjauksia perusteltuina. Jo asetetut sitovat EU:n tavoitteet on aiheellista saavuttaa ennen kuin asetetaan uusia sitovia tavoitteita. Energiatehokkuuden kehittämisen osalta valiokunta viittaa energiatehokkuustoimikunnanTyö- ja elinkeinoministeriö; Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 esityksiin ja puoltaa niiden täytäntöönpanoa valtioneuvoston 4.2.2010 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti.
Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2010
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi