Perustelut

Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja suhtautuu myönteisesti EU:n ja Yhdysvaltain välisestä TTIP-sopimuksesta neuvottelemiseen uusien markkinoillepääsymahdollisuuksien avaamiseksi. Mikäli tavoite tasapainoisesta, Suomen neuvottelutavoitteet täyttävästä sopimuskokonaisuudesta toteutuu, sopimuksen voi arvioida olevan hyödyllinen Suomen kansantaloudelle.

Valiokunta toteaa, että neuvoteltavan sopimuksen vaikutuksista tehdyt selvitykset antavat syyn olettaa sopimuksen aikaansaavan myönteisiä taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia koko EU:n alueella. Pienten ja keskisuurten yritysten on arvioitu hyötyvän sopimuksesta suhteellisesti enemmän kuin suurten yritysten. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että Suomelle voi näiden neuvottelujen myötä avautua mahdollisuuksia kaikilla keskeisillä teollisuus- ja palvelualoilla alentuneiden kustannusten ja parantuneiden liiketoimintamahdollisuuksien myötä. Kunnianhimoinen sopimus vahvistaisi myös EU:n ja Yhdysvaltain globaalia asemaa kansainvälisen talouden sääntöjen määrittäjänä avoimempaan ja yhteiskuntavastuullisempaan suuntaan. Valiokunta painottaa, että toimiva globalisaatio edellyttää yhteisiä sääntöjä, jotka luovat yrityksille ja työntekijöille ennustettavan ja läpinäkyvän toimintaympäristön, varmistavat reilun kilpailun ja ottavat huomioon myös kestävän kehityksen periaatteen. Parhaiten nämä tavoitteet voidaan saavuttaa monenkeskisten sopimusten (WTO-sopimukset) avulla. Tämän neuvottelutien edetessä hitaasti valiokunta pitää perusteltuna pyrkiä edistämään kansainvälisen sääntelyn harmonisointia kahdenvälisten sopimusten avulla.

Edellä esitetyn perusteella valiokunta pitää valtioneuvoston näkemyksiä Suomen ja EU:n neuvottelutavoitteista perusteltuina ja pidättäytyy tässä lausunnossaan esittämään vain eräitä täydentäviä näkökohtia sopimusneuvotteluja koskevista reunaehdoista.

Tasapainoisen neuvottelutuloksen saavuttamiseksi valiokunta pitää olennaisena sitä, että neuvoteltava sopimus ei vaaranna tasapuolisen ja syrjimättömän lainsäädännön kehittämistä Suomessa ja EU:ssa. Tältä osin valiokunta viittaa erityisesti sääntelyn yhteensovittamisesta, teknisten esteiden purkamisesta ja investointisuojasta käytäviin neuvotteluihin. Samoin valiokunta painottaa, ettei sopimus saa vaarantaa korkeatasoisen terveyden-, turvallisuuden-, kuluttajien-, työ- ja ympäristönsuojelun toteuttamista Suomessa tai EU:n alueella. Neuvottelut eivät myöskään tosiasiallisesti saa johtaa olemassa olevan sääntelyn tason laskuun. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella Yhdysvaltain ja EU:n eri lähtökohdista lähtevät sääntelyperiaatteet tuovat oman haasteensa tämän tavoitteen saavuttamisessa, kun sääntelyn yhteensovittamisesta ja kaupan teknisten esteiden purkamisesta neuvotellaan. Investointisuojan osalta on myös varmistettava, ettei sopimus johda tilanteeseen, jossa sijoittajat tosiasiallisesti vapautettaisiin niille asetetuista oikeudellisista velvoitteista. Vain asianomaisten maan lakien ja määräysten mukaan maahan tehtyjen sijoituksien tulee nauttia investointisuojasta, eikä investointisuojan ulottamista markkinoillepääsyyn tule hyväksyä.

Valiokunta toteaa, että muita keskeisiä neuvotteluaiheita talousvaliokunnan toimialalla ovat mm. palvelujen kauppa, julkiset hankinnat ja energiakysymykset. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että palveluissa ja julkisissa hankinnoissa on tavoiteltava kunnianhimoista sopimusta, joka avaisi suomalaisille yrityksille uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia ja toisi oikeudellista varmuutta markkinoilla jo toimiville yrityksille. Samalla tulee kuitenkin huomioida tietyt herkät palvelusektorit. Tasapainoisen kokonaisuuden kannalta valiokunta pitää perusteluna neuvottelulähtökohtana EU:n aiemmissa kauppasopimusneuvotteluissa omaksuttua linjaa sulkea tietyt herkät sektorit (kuten julkiset palvelut ja luonnonvarojen hyödyntäminen) sopimusneuvottelujen ulkopuolelle. Näin mm. mahdollistetaan, että Suomi voi päättää itsenäisesti lakisääteisten julkisten palvelujen (kuten koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut) järjestämistavasta. Valtioneuvoston tavoin valiokunta pitää myös kannatettavana sisällyttää sopimukseen energiaa koskevat erityismääräykset. Tavoitteena tulee olla yhteneväiset tekniset standardit sekä ympäristöystävällisten tuotteiden, kuten biopolttoaineiden, vastavuoroinen tunnustaminen erityisesti energiatehokkuudessa sekä kestävyyskriteereissä.

Lopuksi valiokunta toteaa, että sopimuksen tosiasiallisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, koska neuvottelut eivät ole vielä edenneet tekstipohjaiseen käsittelyyn. Kokonaiskuvan hahmottamista vaikeuttaa myös se, että komissio on ilmoittanut arvioivansa uudestaan investointisuojan osalta asetettuja EU:n tavoitteita kevään aikana toteutettavan julkisen kuulemisen seurauksena. Vaikka valiokunta pitää eduskunnalle tässä vaiheessa toimitettua aineistoa kattavana, se edellyttää, että asian suuren taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi valiokunta pidetään hyvin informoituna asian jatkovalmisteluista ja kummankin neuvotteluosapuolen neuvottelutavoitteiden täsmentymisestä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että neuvottelukysymysten tarkentuessa sillä on tilaisuus ottaa yksityiskohtaisesti kantaa vastuualueelleen kuuluviin kysymyksiin. Sopimuksen laaja-alaisuuden ja yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi valiokunta korostaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden tärkeyttä sopimusneuvottelujen aikana. Tämä tulee ottaa huomioon EU:n ja valtioneuvoston toiminnassa.