Ehdotuksen tausta ja tavoite
Ehdotuksella muutettaisiin uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta vuodelle 2022. Lisäksi lievennettäisiin jakeluvelvoitteen ylittämistä koskevaa sääntelyä väliaikaisesti. Ehdotuksen taustalla on tarve vastata Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamaan energianhintojen nousuun ja sen aiheuttamiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Myös koronapandemian hiipumisella ja siitä seuranneella kysynnän kasvulla on ollut osaltaan energianhintoja nostava vaikutus. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on helmikuusta 2021 helmikuuhun 2022 noussut noin 56 prosenttia. Samaan aikaan dieselin pumppuhinnat ovat nousseet noin 43 senttiä litralta. Tällä hintakehityksellä on laajoja vaikutuksia kuljetusalaan ja yksityisautoilijoihin sekä laajemmin talouteen ja yhteiskuntaan.
Esityksessä ehdotetaan vuoden 2022 jakeluvelvoitetta laskettavaksi 7,5 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin nykyisestä 19,5 prosentista. Velvoitteen alennus koskisi koko vuotta 2022. Samoin mahdollistettaisiin täysimääräinen jakeluvelvoitteen ylitäytön siirto seuraavalle kalenterivuodelle. Esityksellä ei muutettaisi kehittyneiden biopolttoaineiden ja biokaasun lisävelvoitteita.
Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena ja perusteltuna ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana.
Ehdotuksen arvioidut vaikutukset
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty osin varsin ristiriitaisia arvioita ehdotuksen vaikutuksista erityisesti polttoaineiden hintoihin, investointiympäristöön ja ilmastotavoitteisiin. Hallituksen esityksessä on arvioitu jakeluvelvoitteen alentamisen vaikuttavan vuoden 2022 maaliskuun pumppuhintoihin perustuen dieselin pumppuhintaan alentavasti noin 12 senttiä litralta. Bensiinin hintaan ehdotuksella olisi dieseliä pienempi vaikutus, joskin jakelijoiden on arvioitu voivan tasata hintavaikutusta osin dieselistä bensiinijakeisiin. Koska jakeluvelvoite on vuosikohtainen ja jakelijat ovat jo alkuvuonna jaelleet uusiutuvia polttoaineita 19,5 prosentin jakeluvelvoitteen mukaisesti, hintavaikutus voi olla suurempikin. Hallituksen esityksessä on toisaalta todettu, että vaikutuksen toteutumiseen ja ajankohtaan liittyy suuria epävarmuuksia. Ehdotuksen on arvioitu kasvattavan valtion verotuloja 75 miljoonalla eurolla. Ympäristövaikutusten osalta on arvioitu ehdotuksen lisäävän Suomen päästöjä vajaalla 800 000 CO2-tonnilla.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa hintavaikutuksen toteutumisen todennäköisyydestä on esitetty varsin ristiriitaisia arvioita. On pidetty varsin epävarmana, että vaikutus sellaisenaan välittyisi kuluttajahintoihin. Lisäksi on kiinnitetty huomiota siihen, että mikäli useat maat toteuttaisivat vastaavia toimia, tämä voisi nostaa raakaöljyn kysyntää ja kääntää nyt ehdotetun muutoksen vaikutukset tavoitettaan vastaan. Samoin olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että ehdotus voi johtaa taakanjakosektorin päästökiintiöiden ylittymiseen, mikä tulisi kattaa edellisten vuosien ylijäämällä tai kompensoida seuraavana vuonna korotetulla 8 prosentin sanktiolla.
Ehdotusta on toisaalta kritisoitu myös sen vuoksi, että sen voidaan katsoa antavan ristiriitaisen viestin suhteessa ilmastotavoitteisiin, vääränlaisen markkinasignaalin ja heikentävän luottamusta investointiympäristön vakauteen. Toisaalta tätä vaikutusta on arvioitu lieventävän sen, että lakiehdotus ei muuttaisi kehittyneiden biopolttoaineiden lisävelvoitetta. Velvoitetason noustessa merkittävästi vuonna 2024 päinvastaisen hintavaikutuksen on arvioitu olevan jopa nyt tehtävää väliaikaista laskua voimakkaampi. Vuoden 2022 jakeluvelvoitteen laskun johdosta saavuttamatta jääneet päästövähennykset kompensoitaisiin jakeluvelvoitteen säädettyä nopeammilla korotuksilla vuoteen 2030 mennessä.
Keskeiseksi haasteeksi biopolttoaineiden osalta on muodostumassa kestävien raaka-aineiden rajattu saatavuus ja kasvava globaali kysyntä. Tämän voidaan toisaalta arvioida lieventävän nyt tehtävän väliaikaisen laskun ilmastovaikutuksia: vaikka ehdotuksen voidaan olettaa lisäävän fossiilisen polttoaineen kysyntää jakeluvelvoitteen laskua vastaavalla määrällä ja siten lisäävän Suomen liikenteen päästöjä, uusiutuva polttoaine tullee käyttöön globaaleilla markkinoilla nyt tarkasteltavan velvoitteen tasosta riippumatta. Ehdotuksen merkittävimmät ilmastovaikutukset liittynevätkin siihen, hidastaako muutos uusiutuvien polttoaineiden kasvuun tähtääviä investointeja, fossiilisista polttoaineista irtautumista, siihen tähtääviä investointeja ja siten ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Liikenne- ja viestintävaliokunta on antanut ehdotuksesta lausuntonsa talousvaliokunnalle (LiVL 24/2022 vp — HE 85/2022 vp). Liikenne- ja viestintävaliokunta on pitänyt esitystä tarpeellisena, kannatettavana ja kiireellisenä toimenpiteenä. Liikenne- ja viestintävaliokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotuksen on arvioitu osaltaan tukevan kuljetus- ja henkilöliikennepalveluiden saatavuutta koko maassa ja hyödyttävän kaikkia alalla toimivia yrityksiä tasapuolisesti.
Kokoavia huomioita ja jatkotoimien tarve
Nyt käsiteltävän sääntelyn lisäksi valmisteilla on jo toinen, syksyllä 2022 toteutettava jakeluvelvoitelain muutos, jonka tarkoituksena on talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella toteuttaa 7,5 prosenttiyksikön alennus myös vuodelle 2023. Samoin olisi tarkoitus korvata vuosien 2022 ja 2023 velvoitteen laskun vuoksi saavuttamatta jääneet päästövähennykset jakeluvelvoitteen korotuksilla ja nostaa vuoden 2030 jakeluvelvoite 34 prosenttiin.
Talousvaliokunta pitää lähivuosien tavoitteita haastavina: nyt tehtävästä velvoitteen laskusta seuraava seuraavien vuosien tuotannon kasvun tarve jyrkentyisi ja voisi entisestään vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Toisaalta nyt esitetyn velvoitteen laskun vaikutuksista tulevien EU-tason velvoitteiden täyttämiseen on esitetty myös erisuuntaisia arvioita, joihin vaikuttavat vielä EU:n 55-valmiuspaktein yhteydessä tehtävät, taakanjakosektoria koskevat päästökiintiöitä ja niiden määräytymistapaa koskevat ratkaisut. Talousvaliokunta kiinnittää yleisesti huomiota useissa asiayhteyksissä korostamaansa ilmastotoimien kustannustehokkuuteen. On huomattava, että päästöjen vähentämisen rajakustannus liikennesektorilla kohoaa huomattavasti muita sektoreita korkeammaksi.
Talousvaliokunta pitää vallitsevassa markkinatilanteessa välttämättömänä löytää keinoja vastata polttoaineiden hinnannousun laaja-alaisiin vaikutuksiin kuluttajille, kuljetusalan yrityksille ja tätä kautta koko taloudelle. Vallitsevassa geopoliittisessa ja -taloudellisessa toimintaympäristössä myös logistiikan merkitys huoltovarmuuden turvaamisen kannalta on korostunut. Valiokunta pitää esitettyä sääntelyä tässä vaiheessa perusteltuna. Samalla talousvaliokunta korostaa, että nyt ehdotetussa sääntelyssä on kyse väliaikaisesta toimesta, jonka vaikutuksia ja erityisesti hintavaikutuksen välittymistä kuluttajille tulee seurata. Valmisteilla olevan, syksylle 2022 suunnitellun jakeluvelvoitelain muuttamisen yhteydessä tulee ottaa huomioon nyt esitetystä sääntelystä saadut kokemukset ja sääntelyn vaikutukset sekä arvioida muiden polttoaineiden hintoihin vaikuttavien sääntelykeinojen tarvetta.