Hallituksen esityksen kantavana ajatuksena on organisoida Tekesin ja Finpron nykyiset toiminnot uudelleen. Tekesin ja Finpro Oy:n toiminnat yhdistettäisiin Business Finland -kokonaisuudeksi, jossa Innovaatiorahoituskeskus Business Finland ja Business Finland -niminen valtion täysin omistama osakeyhtiö toteuttaisivat yhteistä strategiaa innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämiseksi. Business Finlandilla olisi verkosto kotimaassa ja ulkomailla Suomelle tärkeissä viennin, investointien, innovaatiotoiminnan ja matkailun edistämisen kohteissa.  

Talousvaliokunta katsoo, että nykymuodossaan vienninedistämistoimet ovat kärsineet toisaalta tehtävien ja toimivaltuuksien päällekkäisyyksistä, mutta myös katvealueista ja toimintojen yhteensovittamisen ja tiedonkulun vaikeudesta (TaVL 46/2017 vp — HE 106/2017 vp). Talousvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen mukaisen lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selvitetyin perustein. 

Innovaatiorahoituskeskuksen tehtävänä olisi strateginen johtaminen, Business Finland -osakeyhtiön omistajaohjaus sekä viranomaistehtävät ja muu julkisen vallan käyttö, kuten esimerkiksi maksatus- ja takaisinperintäpäätökset. Osakeyhtiö puolestaan keskittyisi vienninedistämistehtäviin ja tuottaisi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, vientiin, ulkomaisiin investointeihin ja matkailun edistämiseen liittyviä palveluita rahoituskeskuksen ja yhtiön välisen palvelusopimuksen perusteella. Yhtiön vastuulla olisi myös ulkomailla sijaitsevien toimipisteiden ohjaus ja koordinaatio Suomen edustustoverkoston kanssa. Toimivallanjako on pääpiirteissään selkeä. 

Esityksen perustelujen mukaan Business Finland Oy ei toimisi kilpailluilla markkinoilla, vaan sen tehtävät liittyisivät elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimeenpanoon. Talousvaliokunta huomauttaa, että lakiehdotuksessa (11 §) yhtiön tehtävät on määritelty varsin yleispiirteisesti. Yleisluontoinen ja väljä määrittely voi johtaa valtiontuki- tai kilpailuneutraliteettiongelmiin ja tilanteeseen, jossa Business Finland Oy tosiasiallisesti toimii markkinoilla kilpailutilanteessa. Talousvaliokunta edellyttää, että yhtiön toimialaa ja tehtäviä täsmennetään valtioneuvoston asetuksessa, jotta yhtiön tarjoamat palvelut eivät laajene sellaisiin palveluihin, joita on tarjolla kilpailluilla markkinoilla. Talousvaliokunta huomauttaa, että Business Finlandin ohjauksesta vastaava ministeriö voi esimerkiksi tulosohjauksen kautta vaikuttaa siihen, ettei kilpailuneutraliteettiongelmia pääse syntymään. Talousvaliokunta muistuttaa lisäksi, että mahdollisten kilpailuneutraliteettiongelmien lisäksi yhtiön harjoittama liiketaloudellinen toiminta voisi johtaa myös rahoituskeskuksen ja yhtiön välisen sidosyksikkösuhteen menettämiseen, eikä rahoituskeskus voisi siten enää hankkia palveluita suoraan yhtiöltä kilpailuttamatta niitä.  

Usean talousvaliokunnan kuuleman asiantuntijatahon lausunnosta välittyy silti huoli siitä, että innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymisen edistämisen resurssit ovat Suomessa huomattavasti heikommat kuin kilpailijamaissamme. Talousvaliokunta on aikaisempien viennin tukemista koskeneiden asioiden käsittelyssä (muun muassa TaVM 1/2016 vp — HE 144/2015 vp) korostanut, että Suomen vienninedistämisjärjestelmät täytyy saattaa keskeisten kilpailijamaidemme tasolle. Talousvaliokunta tähdentää, että viennin tukemisessa on kysymys Suomen kilpailukyvyn perustan vahvistamisesta ja sen asianmukainen resursointi tulee varmistaa. 

Organisaatiomuutos tulee hyödyntää toimintojen päällekkäisyyksien karsimiseksi. Samalla tarjoutuu mahdollisuus allokoida resursseja katveeseen jääneille alueille. Talousvaliokunta tähdentää, että toiminnan ohjauksessa, käytännön järjestämisessä ja painopistealueiden määrittelyssä tulee avoimesti arvioida, mikä on tarkoituksenmukainen henkilöstön osuus kotimaassa ja kuinka paljon resursseja tulee olla kohdemaissa. Esimerkiksi Ruotsissa painopiste on asetettu kohdemaihin. Painopisteitä tulee voida muuttaa joustavasti palveluiden käyttäjien tarpeiden muuttuessa. Näistä ei ole tarkoituksenmukaista säätää lain tasolla. 

Yhteistyö ulkomaan verkostossa vaatii joustavaa ja käytännönläheistä tiimityötä ja resurssien hyödyntämistä organisaatioiden rajojen yli, etenkin kun resurssit ovat niukat. Toimijoiden välisten synergiaetujen löytäminen ja yhteisen suorituskyvyn vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Talousvaliokunta ilmaisee huolensa hallinnonalojen rajojen vaikutuksesta: ulkoasiainministeriö on lausunnossaan katsonut, että käsillä oleva toimintojen uudelleenorganisointi vaikuttaa pääasiassa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan eikä vaikuta yhteistyöhön ulkoasiainhallinnon kanssa. Talousvaliokunta korostaa, että arvioitaessa resurssien hyödyntämisen joustavuutta ja toiminnan vaikuttavuutta on tarkastelu tehtävä kattavana kokonaisuuden arviointina, jossa huomioidaan kaikki vienninedistämistoiminnan organisaatiot. 

Myös ulkoasiainvaliokunta (UaVL 9/2017 vp — HE 158/2017 vp) on kiinnittänyt huomiota ulkoasiainhallinnon alaisuudessa toimivaan vienninedistämiseen. Nykymuotoinen vienninedistämistoiminta on näyttäytynyt yrityksille pirstaleisena kokonaisuutena, jossa eri toimijoiden tarjoamat kansainvälistymispalvelut ovat olleet hajallaan ja verkoston toiminta on ollut hankalasti hahmotettavissa. Ulkoasiainvaliokunta on pitänyt tärkeänä toiminnan kehittämistä ja selkeyttämistä. Nyt käsiteltävänä olevaa uudistusta valiokunta on pitänyt hyvin perusteltuna.  

Lausunnossaan ulkoasiainvaliokunta toteaa edustustoverkon muodostavan laaja-alaisen ja suhteellisen kattavan maailmanlaajuisen verkoston, jonka toiminnasta vienninedistäminen on tähänkin asti muodostanut tärkeän osan. Team Finland -toimintamallin tiivistäminen muun muassa tuomalla Business Finlandin toimipisteet mahdollisuuksien mukaan edustustojen yhteyteen niissä kaupungeissa, missä toimitaan tällä hetkellä eri osoitteissa, nähdään askeleena oikeaan suuntaan. Suurlähettiläiden roolin vahvistamisen osalta ulkoasiainvaliokunta korostaa, että kyseisenlainen yhteistyöpohjainen toimintamalli, jos se toteutetaan ilman toimivaltamuutoksia, edellyttää erityisen hyvää yhteistyötä ja työnjaosta sopimista niin edustustojen ja Business Finlandin kuin muiden Team Finland -verkostoon kuuluvien toimijoiden kesken. Talousvaliokunta yhtyy näihin arvioihin. 

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunut (PeVL 50/2017 vp — HE 158/2017 vp) käsillä olevasta hallituksen esityksestä oman toimialansa mukaisesti. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, mutta osoittanut lakiehdotuksesta useita kohtia, joiden suhteen on pitänyt tarpeellisena, että mietintövaliokunta täsmentää ehdotettuja pykäliä. Talousvaliokunta on punninnut muutosehdotuksia ja käsitellyt niitä jäljempänä tämän mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa. 

Tasapainon löytäminen lähitulevaisuuden viennin, investointien ja matkailun edistämisessä sekä pitkäjänteisen uuden vientimarkkinan ja elinkeinoelämän verkoston rakentamisessa ja vientimarkkinoiden kasvupotentiaalin hyödyntämisessä edellyttänee lisäpanostuksia. Vaikka ulkoasiainhallinnon edustustoverkko luo hyvän pohjan kansainvälistymistoimintojen kokoamiselle yhteen, asettaa verkoston resursointi rajat sille, kuinka paljon kansainvälistymispalveluiden hoitamiseen voidaan niissä käyttää aikaa.  

Talousvaliokunta pitää nyt ehdotettua uudistusta erittäin kannatettavana, mutta esittää samalla huolen siitä, ovatko nyt esitetyt toimintojen virtaviivaistamistoimet riittäviä. Muutoksen jälkeenkin Suomessa on edelleen Innovaatiorahoitusviranomainen, vienninedistämistoimia hoitava osakeyhtiö Business Finland, erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj vienninrahoitukseen, teollisuussijoitusyhtiö TESI sekä ulkoministeriön koordinoimana Team Finland -verkosto, joka puolestaan koostuu useista segmenteistä. Business Finland -uudistuksen myötä vienninedistämisorganisaatioiden lukumäärä ei vähene. Toiminnan tehostumispotentiaali rakentuukin kahden uusimuotoisen organisaation yhteisen strategisen johdon ja ohjauksen varaan. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että nyt toteutettavan muutoksen vaikutuksia seurataan ja samalla arvioidaan mahdollisia samansuuntaisia lisätoimia, jotta organisaatioiden runsaslukuisuudesta aiheutuvaa hallinnon kumulaatiota voitaisiin vähentää ja keskittää resursseja varsinaisiin vienninedistämisen ydintehtäviin. Business Finlandin uudistamisen toimeenpanossa on varmistettava, että hyviksi havaitut sidosryhmien osallistamisen käytännöt voivat jatkua ja kehittyä uudistuksen jälkeenkin. 

Talousvaliokunta ehdottaa, että sääntelyn jatkovalmistelussa selvitettäisiin myös, kuinka Business Finlandin uusimuotoista rakennetta voisi hyödyntää Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta osaamisen merkitys kasvaa. Tämän vuoksi houkuttelevuutta olisi tarkistettava erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden ja työntekijöiden näkökulmasta.