Esityksen keskeinen sisältö.
Ehdotetun lainsäädännön myötä valtion viranomaiset ja niiden puolesta tukea myöntävät yhteisöt ja säätiöt velvoitetaan tallettamaan tiedot myöntämistään ja maksamistaan valtiontuista yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään. Laissa säädettäisiin lisäksi tukiviranomaisen oikeudesta luovuttaa yritystukitietoja toiselle tukiviranomaiselle salassapitosäännösten estämättä. Uuden sääntelyn johdosta yrityspalveluihin liittyvät tukitiedot tulevat olemaan keskitetysti työ- ja elinkeinoministeriön omistamassa asiakastietojärjestelmässä.
Talousvaliokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan lakiesitys parantaa tietojen yhteiskäyttöä ja tiedolla johtamista, tukijärjestelmien läpinäkyvyyttä ja tukien vaikuttavuuden arviointia edistämällä ajantasaisen ja oikean tiedon saantia myönnetyistä ja maksetuista tuista. Lakiesitys vähentää sekä viranomaisten että yritysten hallinnollista taakkaa.
Valtiontukisääntely.
Valtiontukisääntelyn kansainvälisesti laajalti (OECD, EU, kansalliset lainsäädännöt) hyväksyttynä lähtökohtana on, että julkistaloutta ei tule käyttää yritystoiminnan tukemiseen. Tästä perusperiaatteesta on kuitenkin useita poikkeuksia, joista osa on pysyviä tai teknisestä määräaikaisuudestaan huolimatta tosiasiallisesti pysyviä. Lisäksi nyt vallitsevien epätavanomaisten olosuhteiden aikana tätä pääsääntöä on pidetty perusteltuna huojentaa viruspandemian talousvaikutusten lieventämiseksi: EU:n komissio on halunnut mahdollistaa erityisesti sellaiset tuet, joilla nopeutetaan covid-19:ään liittyvien tuotteiden tutkimusta, testausta ja valmistusta, suojellaan työpaikkoja ja tuetaan edelleen taloutta käynnissä olevan kriisin aikana.
Kevein tapa huomioida EU:n valtiontukisäännöt on myöntää tuki vähämerkityksistä eli ns. de minimis -tukea koskevan säännön perusteella (komission asetus 1407/2013). Enintään 200 000 euron määrään kumuloituva tuki, joka myönnetään yritykselle kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa, on katsottu merkitykseltään niin vähäiseksi, ettei siitä tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta komissiolle. Tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen eri lähteistä saaman de minimis -tuen kokonaismäärä ei ylitä enimmäismäärää.
Ehdotettu sääntelynmukainen ilmoitusvelvollisuus koskee vain valtion viranomaisia tai niiden puolesta tukia myöntäviä toimijoita. Vaikka lakiesitys laajentaa vähämerkityksisten (de minimis) tukien raportoinnin kattavuutta, muutosten jälkeenkään ei vielä muodostu valtakunnallista vähämerkityksisten tukien rekisteriä. Tällä hetkellä tukiviranomaisten välillä ei vielä ole automatisoitua tukitietojen välittymisen mahdollisuutta. Käsillä oleva lainsäädäntöehdotus ei yksin riitä poistamaan tätä ongelmaa. Asiantuntijalausuntojen perusteella talousvaliokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että jatkossa velvoite tulisi laajentaa koskemaan myös kuntia.
Tällainen, vain valtion myöntämiä tukia koskeva rekisteri ei siten täyttäisi komission vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen (EU N:o 1407/2013) 6 artiklan 2 kohdan mukaista vaatimusta vähämerkityksisen tuen keskusrekisterille. Esityksen mukaan perustettava rekisteri ei siten vapauttaisi viranomaisia kysymästä edelleen ennen jokaista de minimis -tuen myöntöpäätöstä yrityksen tukikumulaatiota. Talousvaliokunta huomauttaa, että esityksessä kuvatut hyödyt saavutetaan täysimääräisesti vasta, kun keskitetty rekisteri on toiminnassa komission vaatimusten mukaisena.
Ottaen huomioon, että valtiontukisääntely on unionitasoisena kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavaa ja että tukien saajilla voi olla myös valtioiden rajat ylittävää toimintaa, talousvaliokunta pitää tärkeänä, että nyt käsillä olevan kaltaisten tietovarantojen rajapintoja kehitetään myös muiden jäsenvaltioiden kansallisiin vastaaviin järjestelmiin siten, että tieto eri jäsenvaltioista saaduista tuista olisi oikea-aikaisesti muun muassa de minimis -seurannan käytössä.
Tietoturva ja -suoja.
Rekisteröityjen toimijoiden oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että tekniset järjestelmäratkaisut pystyvät takaamaan sen, että laajan viranomaisjoukon käyttöön tuleva tieto on oikeansisältöistä ja ajantasaista. Järjestelmän tulee mahdollistaa virheellisten tietojen nopea korjaaminen sekä tuottaa lokitietoja tehdyistä toimenpiteistä. Vaikka järjestelmään talletetaan tietoja yrityksistä eikä henkilöistä, tulee myös henkilö- tai arkaluontoisten tietojen suoja varmistaa.
Palveluiden tehostuminen.
Yhteinen tietokanta kootessaan kaikki asiakas- ja tapahtumatiedot yhteen lieventää nykytilan ongelmaa, jossa yrityksille kohdennetaan osin päällekkäisiäkin palveluita. Yhteinen yritystukitietokanta mahdollistaa uudella tavalla myös yrityspalveluiden verkostomaisen toiminnan; yritysten kasvun ja kannattavuuden edellytyksiä tuetaan viranomaisten erilaiset resurssit ja valtuudet huomioiden.
Yritystukien vaikuttavuus.
Talousvaliokunta huomauttaa, että ehdotetun lainsäädännön yksi keskeinen tavoite on tukien vaikuttavuuden ja julkisten varojen tarkoituksenmukaisen käytön varmistaminen. Tähän liittyen on olennaisen tärkeää, että yritystukien tilastoaineisto on sujuvasti myös tutkijoiden käytettävissä. Talousvaliokunta pitää selvitettynä, että esitys parantaa tukijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja tukien vaikuttavuuden arviointia sekä seurantaa.
Talousvaliokunta puoltaa esityksen mukaisen lainsäädännön hyväksymistä muuttamattomana.