Perustelut
Valiokunta pitää esityksen päälinjauksia
perusteltuina ja esittää, että lakiehdotukset
hyväksytään perustuslakivaliokunnan edellyttämin
muutoksin.
Lontoon sopimus
Lontoon sopimuksen tavoitteena on alentaa eurooppapatentteihin
liittyviä käännöskustannuksia.
Talousvaliokunta on kiinnittänyt eurooppapatentin
kustannuksiin jo aiemmin
TaVL 9/2006 vp
huomiota
todeten, että erityisesti käännösvaatimusten
vuoksi kustannukset saattavat kohota jopa 5—10-kertaisiksi
USA:n vastaaviin verrattuina. Lontoon sopimuksen on arvioituLontoon
sopimusta käsittelevän työryhmän
loppuraportti (Konserni 38/2009, s. 33) vähentäneen
patentoinnin kustannuksia noin 20—30 prosenttia. Keskimääräisten
käännöskustannussäästöjen
arvioidaan olevan noin 3 600 euroa patenttia kohti. Mitä useampi
maa liittyy Lontoon sopimukseen, sitä pienemmiksi käännöskustannukset
muodostuvat. Tällä hetkellä Euroopan patenttisopimuksen
36 sopimusvaltiosta 15 maata on liittynyt Lontoon sopimukseen. Näiden joukossa
ovat mm. Ruotsi ja Tanska.
Esityksen mukaisesti Lontoon sopimukseen liittymisen myötä Suomessa
voimaan saatettavien eurooppapatenttien vaatimusosa tulee
edelleen kääntää suomeksi tai
patentinhaltijan oman kielen ollessa ruotsi ruotsiksi. Sen sijaan
patenttihakemuksen selvitysosa voidaan nykyisestä poiketen
haluttaessa antaa vain englanninkielisenä. Patenttivaatimukset
määräävät patenttisuojan
laajuuden. Selvitysosaa saatetaan käyttää apuna
vaatimusosaa tulkittaessa, mutta selvitysosalla ei ole juridista
sitovuutta. Riita- ja rikosasian yhteydessä tuomioistuimella
on mahdollisuus velvoittaa patentinhaltija käännättämään
patenttijulkaisu kokonaisuudessaan patenttivaatimuskäännöstä vastaavalle
kielelle.
Suurin osa Suomessa voimassa olevista patenteista on eurooppapatentteja.
Kun vuonna 2010 myönnettiin 923 (hakemuksia 1 833)
kansallista patenttia, saatettiin samanaikaisesti Suomessa voimaan
4 644 eurooppapatenttia. Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli
kaikkiaan voimassa 12 216 kansallista patenttia ja 34 406 eurooppapatenttia.
Voimassa olevien kansallisten patenttien määrät
ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 1998 lukien ja eurooppapatenttien määrät
puolestaan tasaisesti nousseet.
Lontoon sopimukseen liittymisen vaikutuksista tehdyissä kattavissa
selvityksissäSuomen mahdollinen liittyminen Lontoon
sopimukseen; Vaikutusarvio (Konserni 27/2009 ja Konserni 38/2009) on
tullut esille sekä sopimukseen liittymistä puoltavia että hanketta
vastustavia näkemyksiä. Erityisesti patenttiasiamiehet
ja kääntäjät ovat katsoneet, että sopimukseen
liittyminen vaarantaa pienten yritysten mahdollisuuden hyödyntää patentteja ja
englannin kielen laajentuva käyttö myös köyhdyttää suomenkielistä sanastoa.
Toisaalta suurin osa niin pienistä kuin suuristakin yrityksistä on
kannattanut sopimukseen liittymistä. Samoin keksijät
katsovat, että sopimukseen liittymisen positiiviset vaikutukset
ovat suuremmat kuin negatiiviset. Asiantuntijakuulemisessa on lisäksi
todettu, että Lontoon sopimukseen liittyminen on omiaan
lisäämään Suomen houkuttelevuutta
huippututkimuksen sekä tutkimus-, kehitys-
ja innovaatiotoiminnan tekopaikkana.
Talousvaliokunta toteaa, että Lontoon sopimukseen liittyminen
tulee vähentämään suomen kielellä saatavan
patentointimateriaalin määrää ja
samalla heikentämään erityisesti patenttihakemusten
kääntämiseen erikoistuneiden kääntäjien
asemaa työmarkkinoilla. Selvitysosa muodostaa sivumääräisesti
hakemuksen laajimman osan (keskimäärin 22-sivuisessa
eurooppapatenttihakemuksessa on 4-sivuinen hakemusosa, 16-sivuinen
selvitysosa, johon liittyy 2 sivua piirustuksia). Toisaalta edelleen
suomeksi (tai ruotsiksi) käännettäisiin
hakemuksen oikeudellisesti sitova ja käännöstyön
kannalta erityistä tarkkuutta vaativa osa. Vaatimusosan
kääntäminen suomeksi (tai ruotsiksi)
turvaa myös osaltaan kansallisen sanaston säilymistä.
Käännösvaatimusten laajuustarvetta arvioitaessa
on lisäksi otettava huomioon, että käytännössä eurooppapatenttihakemukset
käännetään suomeksi (tai ruotsiksi)
vasta patenttien voimaan saattamisen yhteydessä eli noin
4—6 vuotta patenttihakemuksen jättämisen
jälkeen. Tehdyn vaikutusarvioinnin mukaan patenttiseuranta
on aktiivista, mutta se tapahtuu ensisijaisesti pohjautuen englanninkieliseen
materiaaliin. Pelkästään suomenkielisen
seurannan todettiin olevan harvinaista.
Talousvaliokunta katsoo, että Lontoon sopimukseen liittyminen
tukee Suomen tavoitteita parantaa eurooppalaisen patenttijärjestelmän kustannustehokkuutta
ja kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Suomi on voimakkaasti
tukenut EU-patentin (ent. yhteisöpatentti) ja siihen olennaisesti
liittyvän tuomioistuinjärjestelmän kehittämistä.
Tältä osin jo useita vuosia vireillä ollut
valmistelutyö etenee erittäin hitaasti, eikä vielä ole
varmuutta, milloin ja missä muodossa järjestelmä saadaan
voimaan. Eurooppapatenttijärjestelmä ei korvaa
EU-patenttia, mutta nykytilanteessa on selkeä tarve kehittää eurooppapatentista
mahdollisimman tehokas.
Ottaen huomioon vaikutusarvioinnissa esille tuodut liittymistä pääosin
puoltavat seikat sekä Suomen yleiset tavoitteet edistää kustannustehokkaan
eurooppalaisen patentointijärjestelmän kehittämistä valiokunta
pitää liittymistä perusteltuna.
Kansallinen patentti
Esityksessä ehdotetaan, että kansallista patenttihakemusta
koskevat päätökset on hakijan niin halutessa
mahdollista saada englanninkielisinä koko hakemusprosessin
ajan. Hakijan tulee kuitenkin toimittaa ennen hakemuksen julkiseksi tuloa
käännös patentin tiivistelmästä ja
vaatimusosasta suomeksi tai ruotsiksi. Mahdollisuus englannin kielen
käyttöön päättyisi
patentin myöntämiseen. Sen jälkeisessä mahdollisessa väite-
tai tuomioistuinmenettelyssä kielenä olisi suomi
tai ruotsi.
Kuten edellä on todettu, on kansallisten patenttien
osuus Suomessa voimassa olevista patenteista laskenut tasaisesti
jo usean vuoden ajan. Eurooppapatentin kiinnostavuuden voidaan arvioida
jossain määrin lisääntyvän
entisestään Lontoon sopimukseen liittymisen myötä.
Esityksen mukaan kansallinen patentti uhkaa muodostua noin 1 200—1 500
euroa eurooppapatenttia kalliimmaksi, mikäli kielivaatimukset pysyvät
nykysääntelyn mukaisina. Kansallisen patentin
kielivaatimusten muutosta on pidetty välttämättömänä,
jotta kansallinen patentti säilyttäisi kiinnostavuutensa
eurooppapatentin rinnalla.
Jo nykyisen sääntelyn puitteissa kansallinen patenttihakemus
on mahdollista tehdä englanniksi, ja noin 25 prosentissa
hakemuksista jo hyödynnetään tätä mahdollisuutta.
Menettely helpottaa yrityksiä, jotka voivat käyttää samaa englanninkielistä hakemusta
hakiessaan samalle keksinnölle suojaa eurooppapatentin
tai muun kansainvälisen patentin avulla. Mikäli
kansallisten patenttien kiinnostavuus vähenisi, heikentäisi
se samalla merkittävästi kansallisen patenttiviranomaisemme
(Patentti- ja rekisterihallitus, PRH) asemaa. Valiokunta pitää erittäin
tärkeänä varmistaa, että kansainvälisestikin
arvostetun patenttiviranomaisemme toiminta- ja kehittymismahdollisuudet
säilyvät. Kansallisiin patentteihin liittyvä tutkintatoiminta
muodostaa olennaisen pohjan PRH:n mahdollisuuksille säilyä korkeatasoisena
asiantuntijaviranomaisena, joka pystyy jatkossakin asiantuntevasti
palvelemaan kansallista innovaatiokenttää ja osallistumaan kansainväliseen
patenttialan yhteistyöhön. Kansainväliseen
yhteistyöhön liittyen PRH on mm. solminut yhteistyösopimukset
(Patent Prosecution Highway, PPH) Japanin ja USA:n patenttivirastojen
kanssa. Sopimusten tavoitteena on välttää tarpeetonta
päällekkäistä tutkimustyötä ja
nopeuttaa vastavuoroisella tavalla patenttihakemusten käsittelyä näissä maissa.
Englannin kielen hyväksyminen prosessikielenä helpottaisi
osaltaan suomalaisten yritysten hakemusten käsittelyä.
Talousvaliokunta katsoo, että edellä esille tuodut
seikat puoltavat vahvasti esityksen mukaisen sääntelyn
voimaan saattamista.
Päiväkirjamerkintöjen julkisuus
Vaikka varsinainen patentti- tai hyödyllisyysmallihakemus
tulee julkiseksi vasta yli vuoden kuluttua (patenttihakemus 18 kuukauden
ja hyödyllisyysmallihakemus 15 kuukauden kuluttua) sen
tekemispäivästä (tai mahdollisesta etuoikeuspäivästä),
ovat hakemukseen liittyvät päiväkirjamerkinnät
voimassa olevan sääntelyn mukaisesti heti julkisia.
Päiväkirjamerkinnät saattavat kuitenkin
sisältää tietoja, jotka voivat antaa
viitteitä kilpailijoille mm. siitä, minkälaisesta
keksinnöstä on kyse.
Talousvaliokunta pitää tämän
vuoksi perusteltuna muuttaa sääntelyä esitetyllä tavalla
siten, että päiväkirjamerkinnät
tulevat lähtökohtaisesti julkisiksi vasta samana
ajankohtana kuin niitä koskeva hakemus. Sääntelyssä tulee
kuitenkin ottaa huomioon jäljempänä todetut
perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudelliset
huomautukset.
Perustuslakivaliokunnan muutosesitykset
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on tehty valtiosääntöoikeudelliset
huomautukset 2. lakiehdotuksen 7 a §:n
2 momentin ja 3. lakiehdotuksen 6 a §:n
2 momentin osalta. Perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla
talousvaliokunta esittää, että edellä mainituista
lainkohdista poistetaan tulkintaepäselvyyden välttämiseksi
sanat "tai jollei patentinhakijan pyynnöstä muuta
johdu". Lakiehdotuksen mukaisessa muodossa säännösten
voidaan tulkita tarkoittavan, että päiväkirjaan
merkittävien salassa pidettävien tietojen
salassapito voi patentinhakijan pyynnöstä jatkua
myös patenttihakemuksen julkiseksi tulon jälkeen.
Jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä, on
hakijan pyyntöön perustuva salassapitoajan pidentämismahdollisuus
poissuljettava. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999)
26 §:n mukaisesti patentinhakija voi sen sijaan
pyytää, että päiväkirjaan
merkittävä salassa pidettävä tieto
julkaistaan jo ennen salassapitoajan päättymistä.
Koska asiasta on jo säädetty muualla laissa, ei
siitä ole tarvetta ottaa säännöstä nyt
käsiteltävään lakiin.
Perustuslakivaliokunta on lisäksi 2. lakiehdotuksen
osalta todennut, että myönnettyä patenttia
vastaan väitteen tekevältä perittävän
maksun määräytymisestä tulee
säätää lakiehdotuksessa esitettyä (24 §)
tarkemmin. Talousvaliokunta on tehnyt säännökseen
maksuperusteen täsmentävän lisäyksen.
Kielisääntelyyn liittyen perustuslakivaliokunnan
lausunnossa (s. 3/II) on kiinnitetty huomiota patenttilakiehdotuksen
70 h §:ään ja todettu,
että säännös poikkeaa kielilain
10 §:n 1 momentin säännöksestä.
Lakiehdotuksen 70 h §:n mukaisesti eurooppapatentin
patenttivaatimukset on käännettävä suomeksi,
kuitenkin siten, että jos patentinhaltijan oma kieli on ruotsi,
voivat myös käännökset olla
ruotsinkielisiä. Säännöksellä rajoitetaan
jossain määrin yksityishenkilön oikeutta
käyttää suomea ja ruotsia viranomaisissa
haluamallaan tavalla. Poikkeamisen syyt on tuotu esille esityksen
70 h §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa
(HE 175/2010 vp, s. 44/II). Lähes kaikki
Suomessa voimaan tulevat eurooppapatentit saatetaan voimaan myös Ruotsissa,
jossa edellytyksenä on, että vaatimusosa käännetään
ruotsiksi. Mikäli vaatimukset voitaisiin Suomessa aina
haluttaessa kääntää ruotsiksi,
saattaisi menettely vaarantaa suomenkielisten käännösten
saatavuuden, koska patentinhakijan kannalta kustannustehokkainta
olisi käyttää aina ruotsinkielistä käännöstä.
Se olisi sellaisenaan hyödynnettävissä haettaessa
patenttia Ruotsissa. Toisaalta se, että Suomessa voimaan
saatettavat eurooppapatentit tulevat voimaan myös Ruotsissa,
takaa, että ruotsinkieliset käännökset
ovat lähes aina saatavissa. Ne löytyvät
sähköisessä muodossa esimerkiksi PRH:n nettisivujen
välityksellä. Nykyiseen tapaan PRH on myös
varautunut tarvittaessa kääntämään
ne yksittäiset patenttivaatimukset, joita ei muutoin ole
saatavissa suomeksi tai ruotsiksi. Edellä olevaan viitaten
talousvaliokunta pitää lakiehdotuksen 70 h §:ää perusteltuna
ja toteaa, että se vastaa ruotsinkielisten käännösten
käyttöoikeuden osalta jo voimassa olevaa sääntelyä.