Talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyin teknisin muutoksin. 

Esitys liittyy jalkineiden ja tekstiilituotteiden vaatimustenmukaisuutta koskevan kansallisen lainsäädännön päivitystarpeisiin ja linkittyy myös markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2019/1020 (jäljempänä markkinavalvonta-asetus), jonka rinnalle tarvitaan täydentävää kansallista sääntelyä. Markkinavalvonta-asetuksessa säädetään markkinavalvonnan puitteet ja vähimmäisvaatimukset markkinavalvontaviranomaisten toimivaltuuksille, ja se koskee 70:tä EU:n eri tuotesäädöstä. Talousvaliokunta toteaa, että yritysten toimintaympäristöön vaikuttaa osaltaan myös vielä valmistelussa oleva EU-tasoinen vastuullisuussääntely.  

Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen kannalta olennaiset tuotesäädökset ovat kuluttajalle myytäväksi tarkoitettujen jalkineiden pääasiallisissa ainesosissa käytettäviä materiaaleja koskevia merkintöjä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/11/EY (jalkinemerkintädirektiivi) sekä tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen selosteista ja merkinnöistä sekä neuvoston direktiivin 73/44/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 96/73/EY ja 2008/121/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1007/2011 (tekstiilimerkintäasetus). Jalkinemerkintädirektiivissä säädetään myytäviksi tarkoitettujen jalkineiden pääasiallisissa ainesosissa käytettyjen materiaalien merkinnöistä, ja tekstiilimerkintäasetus sisältää säännökset mm. tekstiilikuitujen nimityksistä, kuituja vastaavien selosteiden ja merkintöjen käytöstä sekä kuitukoostumuksen määrittämisestä. 

Eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettu laki (1137/2016, jäljempänä markkinavalvontalaki) on eri tuotesektoreita koskeva valvonnan yleislaki, jossa säädetään mm. valvonnan järjestämisestä ja valvontaviranomaisten toimivaltuuksista. Uusi jalkineiden ja tekstiilituotteiden markkinavalvontaa koskeva laki ehdotetaan lisättäväksi markkinavalvontalain soveltamisalaan. Valiokunta pitää tätä tärkeänä vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhdenmukaisuuden kannalta. 

Markkinavalvontalain säännösten soveltaminen vaatii myös sektorikohtaisen sääntelyn, jossa tuotteille asetetaan ne vaatimukset, joita markkinavalvontalain säännösten mukaisesti valvotaan. Jalkinemerkintädirektiivi on v. 1995 täytäntöönpantu kansallisesti asetuksella, ja sääntely ehdotetaan nostettavaksi nyt asetuksesta lain tasolle. Lakiehdotus sisältää säännökset jalkineiden merkintöjä koskevista vaatimuksista ja merkintävelvollisuudesta sekä tekstiilituotteita ja -kuituja koskevien vaatimusten osalta viittaussäännöksen tekstiilimerkintäasetukseen. Lisäksi uudessa laissa ehdotetaan säädettäväksi seuraamusmaksusta, joka on rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus. Seuraamusmaksulla pyritään toisaalta ennaltaehkäisemään jalkineiden ja tekstiilituotteiden merkintöjä koskevan lainsäädännön vastaista toimintaa ja toisaalta nopeasti ja tehokkaasti estämään sen jatkaminen. 

Markkinavalvonta-asetus edellyttää seuraamuksen säätämistä mm. jalkinemerkintädirektiivissä ja tekstiilimerkintäasetuksessa säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta, mutta jättää seuraamuksen muodon kansalliseen harkintaan. Markkinavalvonta-asetus edellyttää, että säädettävien seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. 

Markkinavalvontalain soveltamisalaan kuuluvien tuotesektoreiden säädöksissä säädetään nykyisin ainoastaan rikosoikeudellisista seuraamuksista. Markkinavalvonta-asetuksen perusteella seuraamuksia koskevan sääntelyn tehokkuutta ja oikeasuhtaisuutta on harkittava kullakin sektorilla erikseen. Valiokunta toteaa, että mahdollisuus seuraamusmaksun määräämiseen vahvistaa valvonnan keinovalikoimaa, ja pitää ehdotettuja seuraamusmaksua koskevia säännöksiä perusteltuina. Valiokunta jakaa hallituksen esityksessä todetun näkemyksen siitä, että lainsäädännön vastaisesti toimivien toimijoiden kuriin saaminen on myös elinkeinonharjoittajien etu. Talousvaliokunta yhtyy myös kuitenkin asiantuntijakuulemisessa esille tuotuun huoleen, että vaatimustenmukaisuuden valvontaa on käytännössä mahdotonta toteuttaa kolmansien maiden verkkokauppojen suoraan kuluttajille myymiin tuotteisiin. 

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että EU:n ja kansallisen lainsäädännön sektorikohtaisissa tuotesäädöksissä huolehditaan riittävällä tavalla yhtäältä kuluttajansuojan turvaamisesta ja turvallisuusnäkökohtien huomioon ottamisesta ja toisaalta elinkeinonharjoittajien toimintamahdollisuuksien säilyttämisestä. Tasapainoisen lainsäädännön lähtökohtana tulee olla se, etteivät säännökset muodostu kenenkään osapuolen kannalta kohtuuttomiksi.