Perustelut
Kertomusmenettelyn uudistaminen
Valtioneuvoston kanslian tänä keväänä (2010) asettamassa
työryhmässä valmistellaan parhaillaan
valtion tilinpäätöskertomuksen ja hallituksen
toimenpidekertomuksen yhdistämistä. Tarkastusvaliokunta
pitää tärkeänä, että työ kertomusten
yhdistämiseksi on nyt käynnistynyt ja että jo
syksyllä 2010 asiassa on odotettavissa uusia ratkaisuja.
Kertomusten yhdistämisen ja siihen liittyvän aikatauluvaatimuksen
lisäksi tarkastusvaliokunta haluaa painottaa myös
yhdistettävän kertomuksen sisällön
kehittämisen tarvetta. Eduskunnan on jatkossa tarpeen saada
informatiivisempaa ja tiivistetympää tietoa valtiontalouden
tilasta, kehityksestä ja riskeistä sekä harjoitetun
toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Myös työ lausuma-
ja kannanottomenettelyjen seurantajärjestelmän
ja siihen liittyvien menettelytapojen kehittämiseksi on
tärkeää. Uusien järjestelmien
suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huolehtia siitä,
että ne palvelevat uutta, yhdistettyä kertomusta
ja uusia käsittelyprosesseja niin hallinnossa kuin eduskunnassa.
Poistettava kannanotto, kohdat 1 ja 4
Tarkastusvaliokunta katsoo, että seuraavat eduskunnan
kannanoton johdosta suoritetut toimenpiteet ovat riittäviä tai
kannanotto on muutoin käynyt tarpeettomaksi:
Eduskunta edellytti 16.10.2008, että hallitus ryhtyy
toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen
ohjauksen sitovuutta ja vaikuttavuutta sekä yhdenvertaisuutta
perusoikeuksien toteutumisessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
saannissa ja että hallitus esittää tarvittavat
säännökset sosiaali- ja terveyspalveluja koskeviin
lakeihin.
Valiokunta pitää suoritettuja toimenpiteitä riittävinä tällä erää ja
tulee seuraamaan, vahvistaako ja parantaako ohjauksen sitovuus jatkossa riittävästi
yhdenvertaisuutta perusoikeuksien toteutumisessa ja sosiaali- ja
terveyspalvelujen saannissa.
Kohdassa 4 eduskunta edellytti, että hallitus raportoi
kannanoton kohdissa 1—3 esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta
vuoden 2009 kevätistuntokauden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi
kannanotossa edellytetyn vastauksen tarkastusvaliokunnalle 15.6.2009.
Hallituksen toimenpidekertomuksessa on täydennetty vastauksessa
annettuja tietoja.
Säilytettävä kannanotto, kohdat
2 ja 3
Tarkastusvaliokunta katsoo, että kannanoton kohdat
2 ja 3 ovat edelleen tarpeellisia ja ne tulee säilyttää hallituksen
kertomuksessa.
Eduskunta edellytti, että hallitus vahvistaa talouden
ohjausta uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmät
siten, että ne kannustavat kuntia kustannus- ja laatutietoiseen
toimintaan ja palvelurakenteiden kehittämiseen.
Vuoden 2010 alusta tuli voimaan laki kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta (HE 174/2009 vp). Uuden
valtionosuuslain ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa kunnallisten
peruspalveluiden rahoituksen kokonaisuutta kokoamalla kunnan peruspalvelujen
valtionosuudet yhdeksi kokonaisuudeksi valtiovarainministeriön
hallinnonalalle. Laissa ei sen sijaan ole muutettu valtionosuuksien
määräytymisperusteita. Tarkastusvaliokunnan
mielestä uudistus ei vahvista talouden ohjausta siten,
että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä kannustaisi kuntia
kustannus- ja laatutietoiseen toimintaan ja palvelurakenteiden kehittämiseen.
Kannanotossa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää valtionosuuksien
määräytymisperusteiden uudistamista.
Uudistus on jäänyt tältä osin
keskeneräiseksi, ja uudistusta tuleekin jatkaa.
Edelleen eduskunta edellytti, että hallitus aluehallinnon
uudistamishankkeessa varaa aluehallinnon suorittamalle ohjaus- ja
valvontatoiminnalle riittävät voimavarat ja toimintaedellytykset
ennalta ehkäisevälle ohjaukselle.
Tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaan valiokunnan selvitystyö osoitti,
ettei lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen
henkilöstövoimavaroilla ollut pystytty hoitamaan
asianmukaisesti kaikkia alueellisen ohjauksen tehtäviä. Erityisesti
ennalta ehkäisevää toimintaa ei ollut kyetty
toteuttamaan riittävästi.
Vuoden 2010 alusta voimaan tulleessa aluehallinnon uudistuksessa
aiemmin lääninhallituksissa olleet sosiaali- ja
terveydenhuollon tehtävät siirtyivät
aluehallintovirastoihin. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena
on supistaa aluehallintovirastojen henkilöstöä 174:llä.
Mikäli henkilöstösupistukset kohdistuvat
sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön,
vähenevät aluehallinnon sosiaali- ja terveydenhuollon
henkilöstövoimavarat entisestään.
Tällöin ennalta ehkäisevien tehtävien
asianmukainen hoitaminen käy entistä vaikeammaksi.