Euroopan tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus ja siihen sisältyvä tarkastuslausuma EU:n varainhoidosta muodostavat perustan vastuuvapausmenettelylle, jossa neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta EU:n parlamentti tekee poliittisen päätöksen siitä, onko komissio täyttänyt hyväksyttävästi velvollisuutensa talousarvion toteuttajana.
Valiokunta pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin antaa jälleen puhtaan tarkastuslausunnon EU:n varainhoitovuoden 2021 tilien luotettavuudesta, kuten se on antanut vuodesta 2007 lukien. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan vuoden 2021 tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EU:n taloudellisesta tuloksesta ja sen varoista ja vastuista vuoden lopussa. Myös vuoden 2021 tulot olivat aiempien vuosien tapaan kokonaisuutena tarkastellen lailliset ja sääntöjenmukaiset, eikä virhetaso ollut olennainen.
Ensimmäistä kertaa tilintarkastustuomioistuin antaa erillisen lausunnon elpymis- ja palautumistukivälineen menojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Perusteena omalle lausunnolle on se, että elpymis- ja palautumistukiväline on väliaikainen väline, jonka toteutus ja rahoitus poikkeavat olennaisesti monivuotisten rahoituskehysten puitteissa tapahtuvasta tavanomaisesta talousarviovarojen käytöstä. Elpymis- ja palautumistukivälineestä suoritettiin vuonna 2021 jäsenvaltioille vain yksi maksu (Espanjalle). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Espanjan maksupyyntöön sisältyvistä 52 välitavoitteesta yhtä ei ollut saavutettu tyydyttävästi. Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan kyseinen virhe ei ole ollut olennainen. Tilintarkastustuomioistuin antoikin puhtaan lausunnon elpymis- ja palautumistukivälineen ensimmäisestä maksusta.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuin antaa kolmantena vuonna peräkkäin kielteisen lausunnon menojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Kielteinen lausunto on osoituksena laajalle levinneistä ongelmista. Huolestuttavaa on myös se, että menojen arvioitu kokonaisvirhetaso on ollut viime vuosina lievässä nousussa, ja se on ylittänyt kahden prosentin olennaisuusrajan. Vuonna 2021 arvioitu kokonaisvirhetaso on noussut 3 prosenttiin. Vuosina 2020 ja 2019 kokonaisvirhetaso oli 2,7 prosenttia, vuonna 2018 2,6 prosenttia ja vuonna 2017 2,4 prosenttia.
Valiokunta pitää tärkeänä, että komissio ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla etenkin kulujen korvaamista koskevat virheet saadaan vähenemään. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että suurimmat virheriskit liittyvät vuodesta toiseen menoihin, jotka perustuvat pääasiassa kulujen korvaamiseen ja joihin sovelletaan usein monimutkaisia sääntöjä. Vuonna 2021 kulujen korvaamisesta aiheutuvien menojen virhetaso oli 4,7 prosenttia, vuonna 2020 4,0 prosenttia, vuonna 2019 4,9 prosenttia ja vuonna 2018 4,5 prosenttia. Korkeimmat virhetasot liittyivät tutkimushankkeiden kuluihin, investointeihin alueelliseen ja maaseudun kehittämiseen sekä kehitysyhteistyöhankkeiden kuluihin. Yleisiä virheitä olivat mm. tukeen oikeuttamattomat hankkeet, kulut ja edunsaajat, sisämarkkinasääntöjen rikkominen, todentavan aineiston puuttuminen sekä virheet julkisissa hankinnoissa.
Valiokunta yhtyy Suomen kantaan, jonka mukaan varainhoitoa on parannettava uuden monivuotisen rahoituskehyskauden käynnistyessä kaikilla aloilla sääntöjä ja hallinnointia yksinkertaistamalla. Samanaikaisesti tulee kiinnittää huomiota valvonnan kustannustehokkuuteen. Jotta tarkastusten tuloksellisuutta voitaisiin lisätä ja samalla vähentää tarkastustoiminnan hallinnollista taakkaa niissä maissa, joissa hallinto- ja valvontajärjestelmät toimivat, tulee tarkastuksia kohdennettaessa painottaa virheriskejä ja virheiden syitä. Valiokunta korostaa myös jäsenmaiden omaa vastuuta komission kanssa yhteisesti hallinnoitujen virheiden ennaltaehkäisyssä ja valvontajärjestelmien kehittämisessä.
Tilintarkastustuomioistuin raportoi tarkastustensa yhteydessä havaitsemistaan petosepäilyistä EU:n petostentorjuntavirastolle (OLAF). Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin raportoi 15 petosepäilytapauksesta (kuusi tapausta vuonna 2020 ja yhdeksän tapausta vuonna 2019). Vuosikertomuksen mukaan OLAF on käynnistänyt vuonna 2021 raportoiduista petosepäilyistä jo viisi tutkintaa.
Valiokunta on aiempien vuosien tapaan huolestunut EU:n talousarvion maksamatta olevien maksusitoumusten suuresta määrästä. Maksamattomia sitoumuksia oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 341,6 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna (303,2 miljardia euroa). Kuitenkin on huomioitava, että määrärahasta 251,7 miljardia euroa liittyi EU:n talousarvioon ja 89,9 miljardia euroa Next Generation EU -välineeseen (elpymisrahoitus). EU:n talousarvion maksamatta olevat sitoumukset vähenivät siis merkittävästi. Valiokunta pitää tärkeänä, että komissio toimittaa ajantasaista tietoa tilanteen kehittymisestä sekä vahvistaa toimia, joilla maksamattomien sitoumusten määrää vähennetään pitkällä tähtäimellä.
Valiokunta yhtyy Suomen kantaan, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuimen havaintojen pohjalta ei ole olemassa erityisiä syitä olla esittämättä vastuuvapauden myöntämistä komissiolle varainhoitovuodelta 2021.