Perustelut
Yleistä
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
yhtyy valtioneuvoston kantaan ja suhtautuu myönteisesti EU:n
ja Yhdysvaltain välisestä TTIP-sopimuksesta neuvottelemiseen.
Yhdysvallat on jo tällä hetkellä Suomelle
EU:n ulkopuolisista markkinoista toiseksi suurin, ja kauppataseen
ylijäämämme Yhdysvaltojen kanssa on suurempi
kuin minkään muun kauppakumppanimme kanssa. Mikäli
tavoite tasapainoisesta sopimuskokonaisuudesta toteutuu, sopimuksen
voidaan arvioida saavan aikaan myönteisiä taloudellisia
ja työllisyysvaikutuksia myös Suomessa ja omalta
osaltaan helpottavan myös työntekijöiden
liikkuvuutta. Komission esittämän arvion mukaan
pienet ja keskisuuret yritykset hyötyisivät sopimuksesta
suhteellisesti enemmän kuin suuret yritykset, koska kaupan
vapauttaminen mahdollistaisi monille pk-yrityksille nykyistä kustannustehokkaamman
tavan päästä Yhdysvaltain markkinoille,
mikä myös toisi uusia työpaikkoja Suomeen.
Lausunnossaan valiokunta ottaa kantaa niihin neuvottelujen kohteena
oleviin kysymyksiin, joissa työelämäulottuvuus
on otettava huomioon tasapainoisen sopimuskokonaisuuden aikaansaamiseksi.
Näitä kysymyksiä ovat erityisesti kysymykset
investointisuojasta, teknisen sääntelyn yhteensovittamisesta
ja teknisten esteiden purkamisesta sekä tavoite tukea kunnollisten
työolojen edistämistä tehostamalla Kansainvälisen
työjärjestön (ILO) normien täytäntäntöönpanoa
kestävän kehityksen kysymyksistä neuvoteltaessa.
Valiokunta pidättäytyy lausunnossaan esittämään
vain eräitä yleisiä näkemyksiä neuvotteluissa
esille nostettavista kysymyksistä, koska neuvottelut eivät
vielä ole edenneet tekstipohjaiseen käsittelyyn.
Sopimuksen tosiasiallisia vaikutuksia tai sen tuottamaa lisäarvoa
neuvottelujen kohteena olevissa kysymyksissä on näin
ollen vielä vaikea arvioida. Kokonaiskuvan hahmottamista
vaikeuttaa myös se, että komissio on ilmoittanut
arvioivansa uudestaan investointisuojan ja siihen liittyvän
sijoittaja-valtio-riitojenratkaisun osalta asetettuja EU:n tavoitteita
kevään aikana toteutettavan julkisen kuulemisen
seurauksena.
Tasapainoisen neuvottelutuloksen saavuttamiseksi valiokunta
pitää tärkeänä, että sopimukseen
sisällytettävät investointisuojaa, sääntelyn yhteensovittamista
ja teknisen sääntelyn purkamista koskevat kirjaukset
eivät vaaranna tasapuolisen ja syrjimättömän
lainsäädännön kehittämistä Suomessa
ja EU:ssa. Korkeatasoisen terveyden-, turvallisuuden, kuluttajien-,
työ- ja ympäristönsuojelun turvaamisen
ja toteuttamisen on oltava mahdollista Suomessa ja koko EU:n alueella
myös jatkossa. Neuvottelut eivät myöskään
tosiasiallisesti saa johtaa olemassa olevan sääntelyn
tason laskuun. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä erityistä huomiota
EU:n kemikaalilainsäädäntöön
(REACH) myös työturvallisuutta sääntelevänä normistona.
Valiokunta viittaa tältä osin asiantuntijakuulemisissa
esitettyyn huoleen siitä, että väärin
toteutettuna sääntelyn yhteensovittamisella ja
sen purkamisella voi olla kielteisiä vaikutuksia työturvallisuus-
ja terveyskysymyksissä. Palvelujen osalta valiokunta pitää perusteltuna
neuvottelukantana sitä, että Suomen tulee voida
päättää itsenäisesti
lakisääteisten julkisten palvelujen järjestämistavasta. Investointisuojan
osalta valiokunta korostaa lisäksi, että sopimus
ei saa vapauttaa sijoittajia niille asetetuista oikeudellisista
velvoitteista. Investointisuoja ei itsessään voi
taata markkinoillepääsyä, vaan vain maan
lakien ja määräysten mukaan maahan tehdyt
sijoitukset nauttivat investointisuojasta.
Tasapainoisen neuvottelutuloksen aikaansaamiseksi valiokunta
pitää perusteltuna neuvottelulähtökohtana
EU:n aikaisemmissa kauppasopimuksissa omaksuttua linjaa sisällyttää sopimuksiin
kestävää kehitystä koskevaa
sääntelyä, joka kattaa ympäristökysymysten
lisäksi keskeiset työelämän
perusperiaatteet kestävän kehityksen seurantajärjestelmä mukaan
lukien. Valiokunta tukee valtioneuvoston tavoitetta nostaa näitä kysymyksiä esille
läpileikkaavasti neuvottelujen eri osa-alueilla ja katsoo,
että tavoitteeksi on asetettava sellaiset sopimusmääräykset, joilla
edistetään ja vahvistetaan kansainvälisten työelämän
oikeuksia koskevien normien noudattamista ja täytäntöönpanoa
sekä Kansainvälisen työjärjestön
ILO:n asemaa, mahdollistetaan rikkomuksiin puuttuminen riittävän
tehokkaasti sekä tuetaan yritysten sosiaalista yhteiskuntavastuuta
koskevia, kansainvälisesti tunnustettuja standardeja. Valiokunta
toteaa, että toimiva globalisaatio edellyttää yhteisiä sääntöjä,
jotka luovat yrityksille ja työntekijöille ennustettavan ja
läpinäkyvän toimintaympäristön,
varmistavat reilun kilpailun sekä ottavat huomioon myös kestävän
kehityksen periaatteen.
Lopuksi valiokunta kiinnittää erityistä huomiota
tarpeeseen varmistaa EU:n ja Suomen toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys
sopimusneuvottelujen aikana. Neuvotteluista on myös annettava
ajantasaista tietoa sidosryhmille ja kansalaisille. Valiokunta painottaa
lisäksi eduskunnan tiedonsaanti- ja myötävaikutusoikeuden
toteutumisen tärkeyttä myös jatkossa
neuvottelutavoitteiden ja sopimustekstin täsmentyessä.