Yleistä

Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa todetaan, että Suomen EU-politiikan strategista suunnittelua kehitetään korvaamalla kerran vaalikaudessa laadittava EU-selonteko vuosittaisella hallitusohjelmaan perustuvalla EU-vaikuttamisstrategialla. Strategiatyön osana ministeriöt laativat oman hallinnonalansa kattavan valtioneuvoston strategiaa yksityiskohtaisemman vaikuttamissuunnitelman.  

Nyt käsittelyssä oleva valtioneuvoston EU-strategia muodostaa ministeriöiden vaikuttamissuunnitelmien kanssa perustan vuoden 2016 vaikuttamistyölle. Jatkossa strategian käsittelyä on tarkoitus aikaistaa siten, että kutakin vuotta koskeva strategia laaditaan jo edeltävän vuoden lopulla. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää perusteltuna kehittää Suomen EU-politiikan strategista suunnittelua siten, että keskeisiä kysymyksiä ja tavoitteita voidaan tarkastella nykyistä tiiviimmällä aikataululla. Valiokunta kuitenkin katsoo, että jatkossa kutakin vuotta koskeva strategia tulee käsitellä jo edellisen vuoden puolella ja vaikuttaa myös EU:n työohjelmiin riittävän varhaisessa vaiheessa. Nyt kirjelmä tulee eduskunnan käsittelyyn myöhässä ja on suurelta osin jo tapahtuneiden seikkojen toteamista ja raportointia valmistelun vaiheista kuluvan vuoden aikana.  

Valiokunta korostaa ennakoinnin ja oikea-aikaisuuden merkitystä myös Suomelle merkittävien vaikuttamiskohteiden tunnistamisessa ja niihin vaikuttamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että vaikuttamiskohteita määritettäessä lisätään valmistelun avoimuutta ja käydään keskusteluja sidosryhmien kanssa. EU-kehittämishankkeiden vaikutukset esimerkiksi lainsäädäntöön tulee arvioida Suomen kannalta riittävän varhaisessa vaiheessa. 

Valiokunta pitää hyvää sääntelyä EU:n toiminnan välttämättömänä edellytyksenä ja turhan sääntelyn purkamista tarpeellisena ja tärkeänä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että purkamisen lisäksi tarvitaan sääntelyn ajanmukaistamista ja myös uutta sääntelyä, joka vastaa yhteiskunnan ja teknologian sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen asettamiin vaatimuksiin.  

Valiokunta huomauttaa, että pk-yritykset ovat viime vuosina vastanneet lähes kaikista yksityisen sektorin uusista työpaikoista. Myös yritysten kasvu niin investointien kuin innovaatioidenkin osalta nojaa yhä vahvemmin pk-sektoriin. Tämän vuoksi valiokunnan mielestä olisi luontevaa, että hallitus nostaa eurooppalaisen yrittäjyyspolitiikan tehostamisen yhdeksi strategisista EU-tavoitteistaan.