Perustelut
Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvaa
koskeviin säännöksiin tehtäviksi
vuoden 2005 alusta voimaan tulevasta eläkeuudistuksesta
aiheutuvia muutoksia. Valiokunta on mietinnössään (TyVM
13/2004 vp) kiirehtinyt hallitusta yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen
kanssa selvittämään, mitä mahdollisia
muutoksia esimerkiksi työttömyysturvaan työelämässä pidempään
jatkamisen tavoitteen johdonmukainen edistäminen edellyttää.
Eläkelainsäädännön
muutoksiin ja työssäoloajan pidentämistavoitteisiin
liittyen työttömyysturvasäännöksiä ehdotetaan
muutettaviksi siten, että työttömyysetuuden
voisi saada työnteon tilapäisen
keskeytymisen ajalta eli esimerkiksi lomautustilanteissa myös
65 vuotta täyttänyt henkilö. Sen sijaan
yleistä oikeutta työttömyysetuuksiin
ei olisi 65. ikävuoden täyttämisen jälkeen.
Henkilön työsuhteen päättyessä ja
hänen jäädessään ilman
työtä 65. ikävuoden jälkeen hänen
toimeentulonsa turvattaisiin työeläke- ja kansaneläkejärjestelmien
kautta.
Vuoden 2005 alusta voimaan tulevan eläkeuudistuksen
mukaan työntekijä voi valintansa mukaan jäädä työeläkelakien
mukaiselle vanhuuseläkkeelle ikävuosien 63 ja
68 välisenä aikana.
Kansaneläkelain mukainen vanhuuseläkkeen ikäraja
säilyy kuitenkin 65 vuotena. Eläkeuudistusta koskeneessa
lausunnossaan (TyVL 23/2002 vp) työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta piti työeläkelaeista poikkeavan
ikärajan ottamista kansaneläkelakiin ongelmallisena
ja katsoi, että eläketurvan kokonaisuuden, toimivuuden
ja selkeyden kannalta olisi ollut perusteltua, että joustava
vanhuuseläkeikä olisi toteutettu kansaneläkkeessä samalla
tavoin kuin työeläkkeissä.
Valiokunta toteaa, että eläkeuudistuksen yhteydessä kansaneläkkeen
osalta tehty ratkaisu on osaltaan vaikeuttamassa johdonmukaisten
ja selkeiden ratkaisujen löytämistä siinä,
miten eläkeuudistuksen tavoitteet otetaan huomioon työttömyysturvaetuuksissa.
Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen ikärajat
on eläkeuudistukseen liittyen päätetty
nostaa 68 vuoteen. Tämän ratkaisun kanssa linjassa
olisi ollut muuttaa myös työttömyysturvan
ikärajat kautta linjan 68 vuoteen.
Hallitus on perustellut esitystään sillä,
että henkilö ei voisi 65. ikävuoden jälkeen
työttömäksi jäädessään
tehdä edullisuusvertailua työttömyysturva-
ja eläkejärjestelmän myöntämien etuuksien
tason välillä ja valita sillä perusteella edullisinta
korvausjärjestelmää. Hallituksen esityksestä ei
kuitenkaan ilmene, miksi tällainen edullisuusvertailu on
perusteltua voida tehdä ikävuosien 63 ja 65 välillä,
mutta ei enää 65. ikävuoden täyttämisen
jälkeen.
Työelämässä jatkamisen tavoitteen
kannalta ongelmallinen tilanne voi valiokunnan käsityksen
mukaan syntyä, kun soviteltua päivärahaa saanut
osa-aikatyötä tekevä henkilö täyttää 65 vuotta.
Lakiehdotuksen mukaan hänen soviteltu päivärahansa
lakkaa tällöin. Jos hän haluaa jatkaa
osa-aikatyötään, hän ei voi
jäädä työeläkelakien
mukaiselle vanhuuseläkkeelle. Kansaneläkelain
mukaisen vanhuuseläkkeen hän voi saada täytettyään
65 vuotta, vaikka hän jatkaisi työssä.
Kansaneläke kuitenkin yhteensovitetaan laskennallisen työeläkkeen
kanssa, joten sen suuruus riippuu työeläkkeen
määrästä siten, että esimerkiksi
pääkaupunkiseudulla asuva yksinäinen
henkilö ei saa kansaneläkettä lainkaan,
jos hänen laskennallinen työeläkkeensä olisi
noin 1 020 euroa kuukaudessa. Näin
ollen lakiehdotuksen mukaisen ratkaisun, jossa soviteltu päiväraha
päättyy 65 vuoden iässä, voidaan
katsoa tietyissä tilanteissa kannustavan henkilöä lopettamaan
työnteon eikä jatkamaan sitä 68. ikävuoteen.
Esityksen mukaan 65 vuotta täyttäneillä ja heidän
työnantajillaan ei olisi velvollisuutta maksaa työttömyysvakuutusmaksua.
Tätä hallitus perustelee sillä, että näin
on tarkoitus tukea tavoitetta myöhentää keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää ja
kannustaa pysymään työelämässä. Ehdotusta
on kuitenkin tältä osin arvosteltu siitä,
että se ei ole sopusoinnussa vakuutusperiaatteen kanssa.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi työttömyyskassalakia
muutettavaksi siten, että palkansaajakassan jäseneksi
pääsee palkkatyöntekijä ja yrittäjäkassan
jäseneksi yrittäjä, joka ei ole täyttänyt
68 vuotta. Ehdotuksen mukaan yrittäjällä ei olisi
kuitenkaan pääsääntöisesti
mahdollisuutta saada työttömyysetuuksia täytettyään
65 vuotta. Lakiehdotuksen mukaiset työttömyysturvan myöntämistilanteet
eivät yrittäjien kohdalla käytännössä koskaan
täyty, koska yrittäjä tai hänen perheenjäsenensä voi
saada työttömyysturvaa vain yrityksen toiminnan
loputtua kokonaan tai sen oltua keskeytyneenä vähintään
4 kuukautta. Sillä, että yrittäjä voisi
saada jatkaessaan kassajäsenyyttä 65 ikävuoden
jälkeen yrittäjäkassan kautta ansiosidonnaista
koulutustukea tai korvausta tullessaan lomautetuksi pian
yrittäjästä palkansaajaksi siirryttyään,
ei ole käytännön kannalta merkitystä,
koska tällaiset tapaukset ovat erittäin harvinaisia
yli 65-vuotiailla. Tähän nähden voidaan
pitää yrittäjien kannalta jossain määrin
harhaanjohtavana, että jäsenyys kassassa voisi
jatkua 68 ikävuoteen saakka.