Perustelut
Yleistä
Valiokunta pitää perusteltuna varustautumista joukkopakotilanteisiin
järjestämällä tilapäistä suojelua,
joka on pääosin samantasoista kuin pakolaisten
vastaanotto. Tilapäistä suojelua saa-vien on tarkoitus
voida palata kotiseudulleen. Tästä syystä on
tärkeää, että heitä tuetaan
kotimaahan jälleenasettauduttaessa tarvittavien tietojen
ja taitojen hankinnassa sekä vahvistetaan heidän
työllistymis- ja toimeentuloedellytyksiään.
Tämä edellyttää lasten ja nuorten
koulunkäynnin turvaamista sekä aikuisten ammattitaidon
ja osaamisen kehittämistä. Valiokunta yhtyy hallituksen
esityksen perusteluissa (s. 17) esitettyyn näkemykseen
terveyden merkityksestä paluumuuton onnistumisen edellytyksenä ja pitää riittävien
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä tärkeänä.
Tilapäistä suojelua saavat voisivat myös
osallistua työelämään Suomessa
oleskelunsa aikana. Valiokunta korostaa, että heidän
työllistymisensä edistäminen edellyttää tehokasta
kielikoulutusta.
Valiokunnan käsityksen mukaan on hyvä, että perheenyhdistämiseen
voidaan ryhtyä myös tilapäisen suojelun
aikana. Turvapaikka- ja oleskelulupaprosessi vie usein pitkään
ja perheenjäsenten yhdistäminen, joka yleensä voi
tapahtua vasta, kun lupa on jo myönnetty, vie vielä lisää aikaa.
Kiinteät yhteydet omaan kulttuuriin ja lähimpiin
perheenjäseniin helpottavat perheen paluuta asuinmaahan
olojen vakiinnuttua. Harkittaessa perheenyhdistämistä on
hyvä ottaa huomioon myös mahdollisuudet perheenyhdistämiseen
kotimaassa tai kolmannessa maassa, jonne perhesiteiden voidaan kokonaisuudessaan
katsoa painottuvan. Tämä toivottavasti vähentää EU:n
alueella jo olevien perheiden jäsenten siirtymistä maasta
toiseen paremman paikan toivossa. Tähän on toisinaan
käytetty jopa perheen pienimpiä ns. ankkurilapsina,
mikä on aina lapselle kova ja vaurioittava tilanne.
Valiokunta pitää tarpeellisena lakiehdotuksen
19 §:n 4 momentin muuttamista siten, että siinä lasten
tarvitsemien palvelujen ohella otetaan huomioon myös kidutuksen,
raiskauksen tai muun ruumiillisen tai seksuaalisen väkivallan uhrien
tai muutoin muita heikommassa asemassa olevien palvelut. Samalla
valiokunta kiinnittää huomiota ihmiskaupan uhreihin
ja muulla tavoin maahanhoukuteltuihin, jotka on pakotettu prostituutioon.
Ihmiskauppa ja prostituutioon pakottaminen ovat lisääntyneet
Euroopassa eivätkä ne ole vieraita ilmiöitä Suomessakaan.
Valiokunta pitääkin tärkeänä,
että kyseistä säännöstä sovelletaan
niin, että se kattaa myös tällaista väkivaltaa
kokeneiden hoitoon ja tukemiseen liittyvät palvelut.
Alaikäiset turvapaikan hakijat
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota sellaisten alaikäisinä ilman
huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden asemaan, jotka ovat Suomeen
tultuaan täyttäneet 18 vuotta ja joiden perheen
jälleenyhdistäminen ei syystä tai toisesta
ole onnistunut. Nämä nuoret tarvitsisivat itsenäistymisensä tueksi
heille erikseen suunnattuja tukipalveluita. Lastensuojelulain 34 §:n
perusteella huostaanotetut ja sijaishuollossa olleet lapset voivat 18
vuotta täytettyään saada jälkihuoltona
itsenäistymistään tukevia palveluita.
Valiokunnan käsityksen mukaan yksin tulleiden pakolaislasten
perustuslain 6 §:n mukainen yhdenvertainen kohtelu edellyttää,
että heitä ei aseteta jälkihuoltoa koskevien
palvelujen osalta huonompaan asemaan kuin Suomessa vakinaisesti
asuvia huostaanotettuja ja sijaishuollossa olevia lapsia. Valiokunta
katsookin, että heidän tarvitsemansa tukipalvelut
tulee turvata yhtäläisin perustein.
Ulkomaalaislain muutosehdotuksen mukaan tilapäisen
suojelun aikana tehdyn turvapaikkahakemuksen käsittely
raukeaa tilanteessa, jossa hakija muuttaa maasta pois. Säännöstä arvioitaessa
tulisi valiokunnan mielestä kiinnittää erityistä huomiota
alaikäisten, ja erityisesti tyttöjen, oikeusturvaan.
Jo nyt Suomesta katoaa turvapaikka- ja oleskelulupaprosessien kuluessa sekä vielä
luvan
myöntämisen jälkeenkin alaikäisiä,
joiden olosuhteista ei ole saatu lapsen kannalta tyydyttävää selkoa.
Jos maasta poistuminen automaattisesti lakkauttaa turvapaikka- tai
oleskelulupaprosessin, ei kukaan valvo sellaisten lasten etua, jotka
aikuiset ovat vastoin alaikäisen omaa tahtoa vieneet maasta.
Lapsen oikeuksien sopimus ja myös ulkomaalaislaki edellyttävät,
että lapsen mielipidettä kuullaan ja että se
myös otetaan huomioon, kun häntä koskevia
lupa-asioita ratkaistaan.
Kohtuuttomuusperusteella myönnetyt oleskeluluvat
Kotouttamislakia esitetään muutettavaksi siten, että ulkomaalaislain
20 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan eli ns. kohtuuttomuusperusteella oleskeluluvan
saaneiden henkilöiden vastaanoton kustannukset voitaisiin
korvata kunnille. Valiokunta pitää tätä muutosta
erittäin perusteltuna ja tarpeellisena.
Kuten hallituksen esityksen perusteluissa (s. 20) on todettu,
on lain soveltamiskäytännössä ryhdytty
lisääntyvässä määrin
myöntämään oleskelulupia kohtuuttomuusperusteella
myös niissä tapauksissa, joissa aiemmin käytettiin "painavan
humanitaarisen syyn" -perustetta ja joissa lain muutoksen jälkeen
oli tarkoitus ryhtyä käyttämään
"suojelun tarpeen" -perustetta. Valiokunta kiinnittääkin
huomiota soveltamiskäytännön kehittymiseen
lainsäätäjän tahdosta poikkeavaan
suuntaan ja esittää harkittavaksi kyseisen lainkohdan
selventämistä.
Kun kohtuuttomuusperusteella oleskeluluvan saaneiden vastaanoton
kustannuksia ei ole korvattu kunnille, on käytännössä ollut
ongelmia sijoittaa näitä henkilöitä kuntiin
ja saada heille tarvittavia palveluja. Erityisesti vastaanottokeskuspaikkakunnille
on aiheutunut tästä ongelmia. Valiokunta katsookin,
että tulisi selvittää mahdollisuudet
korvata kyseiset kustannukset kunnille käytännön
muuttumisesta eli 1.5.1999 lähtien.
Hallituksen esityksen perusteluissa on myös todettu
(s. 20), että kohtuuttomuusperusteen nojalla oleskeluluvan
saaneilla lapsilla ei ole perheenyhdistämisen mahdollisuutta
Suomessa. Tämä johtuu säännöksestä,
jonka mukaan kohtuuttomuusperusteella oleskeluluvan saaneen perheenjäsenelle
voidaan myöntää lupa muuttaa Suomeen
vain, jos muuttavan perheenjäsenen toimeentulo on turvattu.
On selvää, ettei alaikäinen pysty täyttämään
tätä ehtoa eikä siten voi saada perheenjäseniään
Suomeen. Säännös on osoittautunut ongelmalliseksi,
kun yksin maahan tulleille alaikäisille on viime aikoina
lisääntyvästi myönnetty oleskelulupia
kohtuuttomuusperusteella.
Oikeus perheen jälleenyhdistämiseen on yksin
tulleiden lasten edun ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta keskeistä.
Perheen yhdistämisen tärkeyteen on myös
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR kiinnittänyt
huomiota alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden asemaa
koskevissa suosituksissaan. Valiokunta katsoo, että lapsen
oikeus perheen jälleenyhdistämiseen tulisi turvata
riippumatta siitä, minkä perusteen nojalla oleskelulupa
myönnetään. Valiokunnan käsityksen
mukaan säännöstä tulisikin muuttaa
siten, ettei se kategorisesti estä yksin tulleita, kohtuuttomuusperusteella
oleskeluluvan saaneita alaikäisiä saamasta perheenjäseniään
Suomeen, vaan nämä tilanteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti
lapsen etu huomioon ot-taen.