TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 4/2014 vp

TyVL 4/2014 vp - E 34/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston selvitys tulevan komission ohjelmaan vaikuttamisesta

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 30 päivänä huhtikuuta 2014 lähettänyt jatkokirjelmän 1. VNK 25.04.2014 valtioneuvoston selvityksestä tulevan komission ohjelmaan vaikuttamisesta (E 34/2014 vp) työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Liisa Heinonen, työ- ja elinkeinoministeriö

hallitusneuvos Marja-Terttu Mäkiranta, neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara ja ylitarkastaja Toivo Niskanen, sosiaali- ja terveysministeriö

suunnittelupäällikkö Essi Rentola, Kansaneläkelaitos

työympäristöasiantuntija Raili Perimäki, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

vastaava lakimies Jaana Meklin, Akava ry

asiantuntija Minna Etu-Seppälä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät ry

professori Tuomas Ojanen

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut professori Niklas Bruun.

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Asian käsittelyvaihe

Viitaten valtioneuvoston selontekoon EU-politiikasta 2013 (VNS 6/2013 vp) valtioneuvosto määrittelee kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden edistämisen lähitulevaisuuden yhdeksi keskeisimmäksi kehittämishankkeeksi EU:ssa. Valtioneuvoston kirjelmässä kuvataan valtioneuvoston tärkeimmät horisontaaliset ja sektorikohtaiset hankkeet, joiden osalta valtioneuvosto pyrkii ennakkovaikuttamaan sekä virkamies- että poliittisella tasolla tulevan komission työohjelman sisältöön edellä kuvatun yleistavoitteen saavuttamiseksi.

Valtioneuvoston kanta

Horisontaalisista vaikuttamishankkeista valtioneuvosto nostaa erityisesti esille sääntelyn toimivuuden, ml. kilpailukyky- ja työllisyysvaikutusten paremman huomioon ottamisen. Kyse on siitä, miten EU-sääntelyä halutaan jatkossa tehtävän sekä kevennettävän ja millaista sääntelyä halutaan laadittavan komission viisivuotiskaudelle. Muina horisontaalisina kehittämishankkeina valtioneuvosto nostaa esille oikeusval-tioperiaatteen toteutumisen varmistamisen, talous- ja rahaliiton kehittämisen pitkällä aikavälillä ja muun EU:n tulevaisuuskeskustelun suuntaan vaikuttamisen.

Sektorikohtaisia kehittämishankkeita käsitellessään valtioneuvosto katsoo työllisyyspolitiikan osalta, että keskustelua EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta on tärkeää jatkaa myös uuden komission kaudella. Valtioneuvosto pitää tärkeänä kansallisten työmarkkinamallien, mm. työmarkkinajärjestöjen sopimusautonomian, kunnioittamista. Myös pimeän työn ja työehtojen kiertämisen torjuntaa ja yhteistyötä tulee jatkaa aktiivisesti. Eurooppa 2020 -strategian työllisyyssuuntaviivojen uudistuksessa tärkeitä asioita ovat työmarkkinoiden tarpeita vastaavan osaamisen lisääminen, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen ja ikääntyneiden työllisyys. Eurooppalaisen nuorisotakuun toimeenpanon tulee sisältyä myös tulevan komission ohjelmaan. Suomen tavoitteena on tasapainoinen työoikeudellinen sääntelykokonaisuus, jossa sekä yritysten että niiden henkilöstön tarpeet tulevat riittävästi huomioiduksi. Komissiolta toivotaan tiedonantoa, jossa arvioitaisiin EU-lainsäädännön suhdetta työnteon uusiin muotoihin, kuten yrittäjyyden ja työsuhdetyön välistä rajapintaa koskeviin kysymyksiin ja nollatyösopimuksiin. Tavoitteena on myös tiedonanto, jossa arvioitaisiin eri politiikka-alojen toimia työehtojen globaaliksi parantamiseksi.

Työsuojelun alalla valtioneuvoston tavoitteena on, että komissio käynnistää nopeasti uuden EU:n työsuojelustrategian laatimisen ja täytäntöönpanon. Valtioneuvosto pitää myös tärkeänä, että komission työohjelmaan sisällytetään työsuojeludirektiivien (ergonomiadirektiivi, syöpädirektiivi) valmistelu.

Henkilöiden vapaan liikkuvuuden osalta valtioneuvosto katsoo, että työvoiman ammatillista ja maantieteellistä liikkuvuutta tulee edistää EU:n työllisyyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Keskeinen Suomen hanke koskee liikkuvuuden vaikutuksia sosiaaliturvaan. Vapaan liikkuvuuden vaikutuksia jäsenvaltioiden vastuuseen sosiaaliturvasta tulisi arvioida, erityisesti nykyisten EU-säädösten soveltaminen ei-aktiiveihin kansalaisiin. Tavoitteena on edistää sosiaaliturvaa koskevien säädösten selkeyttämistä sellaisiksi, että jäsenvaltioiden erilaiset järjestelmät otetaan huomioon.

Valtioneuvosto toteaa, että sosiaalisen suojelun ja terveydensuojelun korkea taso on lähtökohta markkinoiden toimivuudelle, ja sen tulee olla vahvasti osa EU:n toimia talouskriisin pitkäaikaisvaikutusten vähentämiseksi. Komission vaikutusarvioinneissa tulisi vahvistaa sosiaali-, terveys- ja sukupuolivaikutusten arviointia. Tarvitaan myös tasa-arvostrategia, joka sisältää erityistoimia tasa-arvon esteiden poistamiseksi ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yleistä

Lausunnossaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ottaa kantaa niihin valtioneuvoston E-jatkokirjelmässä esille tuotuihin horisontaalisiin ja sektorikohtaisiin vaikuttamishankkeisiin, joilla on erityistä merkitystä valiokunnan toimialan näkökulmasta. Tätä ennen valiokunta esittää eräitä valtioneuvoston kirjelmää täydentäviä näkökohtia niistä keskeisistä reunaehdoista, jotka tulisi ottaa huomioon uuden Euroopan komission työohjelman laadinnassa.

Valiokunta edellyttää valtioneuvostolta aktiivista otetta vaikutettaessa Suomelle tärkeisiin kysymyksiin tulevan komission ohjelmakaudella. Valtioneuvoston tavoin valiokunta katsoo, että uuden komission työohjelman läpileikkaavana painopisteenä on oltava toimet EU:n kilpailukyvyn, talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi ottaen huomioon EU-alueen reaalitalouden heikot kasvunäkymät, globaalin kilpailukyvyn taantumisen ja lähes 12 %:n työttömyysasteen sekä euroalueen talous- ja pankkikriisin kielteiset sosiaaliset seuraukset. Valiokunta toteaa, että tulevan komission on työohjelmassaan vastattava näihin edellä kuvattuihin haasteisiin, joilla on taloudellisen vakauden ja markkinoiden luottamuksen saavuttamisen lisäksi laajempaa merkitystä sekä EU-kansalaisten sosiaalisen suojelun että EU:n yhtenäisyyden ja yhteiskuntavakauden ylläpitämisen kannalta. Jo EU:n perussopimuksien keskeisistä EU:n toimintaa ohjaavista määräyksistä seuraa, että tulevan komission on toiminnassaan pyrittävä samanaikaisesti sekä taloudellisen että sosiaalisen kehityksen varmistamiseen. Kysymys on perustavanlaatuisista toisiaan tukevista EU:n tavoitteista, joista kumpaakaan ei voi saavuttaa ilman toista.

EU-sääntelyn toimivuus

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon tarpeesta edistää EU-tason sääntelyn toimivuutta, johdonmukaisuutta ja laatua mm. REFIT-hankkeen kautta heikentämättä kuitenkaan kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojaa. EU-tason säädöstaakkaa on oltava valmius myös purkaa, mikäli EU-tason yhdenmukaisen sääntelyn ei voida katsoa tuottavan lisäarvoa kansalliseen sääntelyyn tai markkinoiden toimivuuteen nähden. Valiokunta toteaa, että EU-sääntelyn laadulla, tarkoituksenmukaisuudella, selkeydellä ja toimivuudella on välittömiä vaikutuksia EU:n kilpailukykyyn ja talouskasvuun ja sitä kautta myös työllisyyteen. Asiantuntijakuulemisessa esitetyn arvion mukaan erityisesti EU:n ja Suomen talouskasvun ja työllisyyden kannalta tärkeiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä olisi vahvistettava komission Small Business First -toimintaohjelman toimeenpanoa tehostamalla, säädöskokonaisuuksia selkeyttämällä ja tarvittaessa myös säädöskuormaa ja hallinnollista taakkaa keventämällä. Myös komission lainsäädäntöehdotusten vaikutustenarviointeja on kehitettävä ottamaan nykyistä paremmin huomioon ehdotusten työllisyys-, kustannus-, kilpailukyky-, terveys- sekä sosiaaliset vaikutukset. Valiokunta ottaa jäljempänä erikseen kantaa komission työohjelman laadinnassa huomioitaviin perusoikeus- ja tasa-arvonäkökohtiin, mutta toteaa tässä yhteydessä, että vaikutusarviointeihin olisi sisällytettävä myös nykyistä kattavammat arviot ehdotusten sukupuoli- ja perusoikeusvaikutuksista.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Valiokunta tukee valtioneuvoston tavoitetta nostaa tulevan komission elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keskiöön cleantech, biotalous sekä aineeton ja digitaalinen arvonluonti sekä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös metsänkorjuuteknologian merkitykseen Suomen kilpailukyvylle ja taloudelle. Tavoitteeksi on otettava näiden Suomen työllisyyden kannalta tärkeiden kasvualojen toimintaedellytysten turvaaminen ja edistäminen vakaiden ja yritystoimintaa tukevien puitteiden kautta. Valiokunta toteaa, että tavoitteet vakaasta kasvusta, työllisyydestä ja kilpailukyvystä edellyttävät komissiolta nykyistä johdonmukaisempia linjauksia EU:n elinkeino- ja innovaatiopolitiikasta. EU:n ja jäsenvaltioiden toimien tulee ohjata yrityksiä hakeutumaan kohti korkeamman arvonlisän tehtäviä globaaleissa arvo- ja jakeluverkoissa ja luoda yrityksille nykyistä paremmat toimintaedellytykset yritysten T&K-tulosten hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen.

Työllisyyspolitiikan koordinaatio ja sosiaalinen ulottuvuus

Valiokunnalla ei ole huomautettavaa valtioneuvoston jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan yhteensovittamista koskeviin tavoitteisiin edistää EU-tason koordinaatiotoimia pimeän työn ja työehtojen kiertämisen torjumiseksi, eurooppalaisen nuorisotakuun toimeenpanemiseksi, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi ja ikääntyneiden työllisyyden lisäämiseksi. Myös keskustelua EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta on jatkettava uuden komission kaudella. Viitaten EMU:n sosiaalista ulottuvuutta käsitelleeseen lausuntoonsa (TyVL 12/2013 vp) valiokunta muistuttaa kuitenkin, että EU:n roolin tulee jatkossakin rajoittua vain jäsenvaltioiden toiminnan tukemiseen, yhteensovittamiseen ja täydentämiseen ja toiminnan tulee kunnioittaa työmarkkinajärjestöjen sopimusautonomiaa ja työehtosopimusten sitovuutta. Valiokunta korostaa myös perus- ja ihmisoikeuksien, kuten Euroopan sosiaalisen peruskirjan, merkitystä sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa. Vaikka valiokunta pitää myönteisenä komission ilmaisemaa aikomusta vahvistaa perusoikeusnäkökohtien huomioon ottamista myös talouspoliittisessa päätöksenteossa, valiokunta uudistaa näkemyksensä siitä, että tuleva EU-tason päätöksenteko tarvitsee tuekseen nykyistä kattavampia selvityksiä talouskriisin ja sen hoidon vaikutuksista työllisyyteen, tasa-arvoon, ihmis- ja perusoikeuksien ja työoikeudellisten normien noudattamiseen, terveys- ja sosiaalipalveluihin samoin kuin sosiaalisen turvattomuuden ja köyhyyden lisääntymiseen (TyVL 12/2013 vp).

Työelämän sääntely

Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoitetta tasapainoisesta, yritysten ja henkilöstön tarpeet huomioivasta, työoikeudellisesta EU-tason sääntelykokonaisuudesta ja uudesta EU:n työsuojelustrategiasta kannatettavana. Tällaiseen säätelykokonaisuuteen tulisi sisältyä ainakin työelämän kehittäminen työntekijöiden työsuojelua ja sen valvonnan vähimmäistasoa, työelämän vähimmäisnormeja ja lähetettyjen työntekijöiden asemaa parantavilla uudistuksilla. Valiokunta uudistaakin kantansa siitä, että EU-alueen pitkän aikavälin kilpailukyky, työurien jatkaminen ja sisämarkkinoiden toimivuus edellyttävät, että työelämän minimisääntely saadaan toimimaan koko EU-alueella ja jäsenmaiden välinen kilpailu huonoilla työehdoilla ja -olosuhteilla loppuu (TyVL 2/2013 vp). Komissiolla tulisi olla myös nykyistä paremmat valmiudet tunnistaa muuttuvan työelämän ja työnteon uusien muotojen merkitys mm. työllisyyden, suojan tason ja mahdollisten työmarkkinahaasteiden kannalta. Valiokunta arvioi, että valtioneuvoston tavoitteena oleva tiedonantomenettely EU-lainsäädännön suhteesta työn uusiin muotoihin (mm. yrittäjyyden ja työsuhteen rajapinta ja nollatyösopimukset) loisi hyvän pohjan jäsenvaltioiden tilanteiden vertailulle ja EU-tason jatkokeskusteluille.

Henkilöiden liikkuvuus

Henkilöiden vapaan liikkuvuuden osalta valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että työvoiman ammatillista ja maantieteellistä liikkuvuutta, ja tätä kautta talouskasvua, tulee edistää EU:n työllisyyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että keskeinen vapaata liikkuvuutta koskeva hanke Suomelle on tarve varmistaa asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmämme kestävyys ja löytää ratkaisumalleja, joiden kautta järjestelmämme olisi nykyistä paremmin sovitettavissa yhteen EU-lainsäädännön ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö laatii tällä hetkellä kattavaa EU-lainsäädännön vaikutuksia Suomen asumisperusteisiin etuuksiin käsittelevää selvitystä, joka pitää sisällään myös vaikuttamisstrategian siitä, miten Suomen sosiaaliturvajärjestelmän erityispiirteet voitaisiin nykyistä paremmin huomioida EU-tasolla. Valiokunta pitää tällaista aktiiviseen vaikuttamiseen ja Suomen tahtotilan täsmälliseen määrittelyyn perustuvaa toimintamallia perusteltuna ja katsoo, että valtioneuvoston tulisi myös muutoin edistää EU-tasolla käytävää keskustelua EU:n sosiaaliturvasäännöksien selkeyttämisen tarpeesta. Näihin kysymyksiin kuuluvat mm. kysymys tasapainoisesta kustannusten jaosta jäsenvaltioiden välillä, tarve tiivistää viranomaisyhteistyötä ja tietojenvaihtoa sekä kysymys eräiden jäsenvaltion maksuvelvollisuuteen vaikuttavien käsitteiden tulkinnanvaraisuuden vähentämisestä (mm. taloudellisesti ei-aktiivinen henkilö ja kohtuuton rasitus vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle). Tavoitteena tulee olla järjestelmä, jossa säännökset sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta ja EU-kansalaisten oikeuksista tukevat työvoiman ammatillista ja maantieteellistä liikkuvuutta ilman, että lähtömaan tai vastaanottavan maan etuuksien taso tosiasiallisesti muodostuu pääasialliseksi liikkuvuutta rajoittavaksi tai liikkuvuuteen kannustavaksi tekijäksi.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoitetta uuden EU:n naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan strategian laatimisesta perusteltuna. Valiokunta uudistaa näkemyksensä siitä, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen tulee näkyä komission ohjelmassa konkreettisina tavoitteina ja esityksinä (TyVL 12/2013 vp). Valiokunta pitää tärkeänä, että uusi komissio jatkaa tasa-arvopolitiikan kaksoisstrategiaa, joka sisältää sekä erityistoimia tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi että sukupuolinäkökulman sisällyttämisen EU:n kaikkeen päätöksentekoon.

Valiokunta pitää tärkeänä, että komissio edistää työohjelmansa kautta yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjinnän kiellon toteutumista. Työohjelmassa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota erityisen heikossa asemassa olevien väestöryhmien aseman parantamiseen, mukaan lukien romanit. Valiokunta muistuttaa, että romanien heikko asema on edelleen EU:n pahin etnistä vähemmistöä koskettava ihmisoikeusongelma ja yksi EU:n suurimmista haasteista vähemmistöjen aseman ja yhdenvertaisuuden edistämisen osalta. Vaikka kaikilla jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu omista kansalaisistaan, valiokunta toteaa, että EU:lla tulisi olla nykyistä tehokkaammat välineet puuttua jäsenvaltioiden harjoittamaan syrjintään ja ihmisoikeusloukkauksiin ja tukea ja tarvittaessa painostaa jäsenvaltioita ryhtymään romanien aseman parantamiseksi toimiin, joihin ne ovat EU-jäsenyyden myötä sitoutuneet. Valiokunta arvioi, että nykymuotoista jäsenvaltioiden kansallisiin toimiin ja komission löysään koordinoivaan rooliin perustuvaa EU-tason romanistrategiaa tulisi pikaisesti kehittää vaikuttavammaksi EU:n kokonaisvaltaiseksi romanistrategiaksi.

Lausunto

Lausuntonaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia.

Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Tarja Filatov /sd
  • vpj. Anne-Mari Virolainen /kok
  • jäs. Sanni Grahn-Laasonen /kok
  • Satu Haapanen /vihr
  • Anna Kontula /vas
  • Jari Lindström /ps
  • Lea Mäkipää /ps
  • Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
  • Annika Saarikko /kesk
  • Kristiina Salonen /sd
  • Arto Satonen /kok
  • Eero Suutari /kok
  • Maria Tolppanen /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Anna Sorto

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

Valtioneuvoston selonteossa (VNS 6/2013 vp) samoin kuin tulevan komission ohjelmaan vaikuttamisessa (E 34/2014 vp) linjataan keskeisiltä osiltaan maamme hallituksen EU-politiikkaamme koskevat suuret linjaukset sekä tulevan komission ohjelmaan vaikuttamisen osalta että suurimpien EU-prioriteettihankkeidenkin osalta, mitkä kohdistuvat osittain myös Euroopan parlamentin suuntaan. Tavoitteena on riittävän varhaisessa vaiheessa asioihin vaikuttaminen sekä epäkohtiin puuttuminen.

Kokemus on osoittanut sen, että komissioon tulee pyrkiä vaikuttamaan riittävässä määrin ja mahdollisimman ajoissa. Tässä työskentelyssä kansallisten toimijoiden kannat tulisi sovittaa yhteen siten, että se palvelisi parhaiten kansallista maamme etua.

Lähtökohtaisesti perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää hyvänä sitä, että pyritään luomaan uusia käytäntöjä sekä toimintatapoja puhtaamman ja turvallisemman työympäristön puolesta. Erityisesti olemme tyytyväisiä siitä, että maamme edut tulisivat paremmin jatkossa huomioiduiksi. Kuitenkin jälleen kerran, kun on kyse EU-ohjelmista ja asioista, on havaittavissa edellä mainituissa agendoissa selvää julistuksenomaista sekä todelliset päämäärät hämärtävää ja konkreettisuuden unohtavaa välttelevää poliittista kapulakieltä. Tätä samaa linjaa jatkaa myös nyt käsittelyssä oleva tulevan komission ohjelma. Tämän tyyppistä poliittista ohjausta, mikä on vuosien saatossa maahamme syntynyt ja pesiytynyt, voidaan pitää vahingollisena. Tällainen lähestymistapa ei myöskään kansallisen lainsäädännön kannalta erityisen merkittävissä ja tärkeissä asioissa ole suotavaa. Valiokuntaryhmämme mielestä se ilmentää sisällöltään ja laadultaan kaikkinaista ymmärtämättömyyttä asioiden todellisesta tilasta. Se voi pahimmillaan myös johtaa siihen, että kansallisen ennakkovalmistelun kannalta sinänsä esiin tuodut hyvät ja tärkeät vaatimukset jäävät käytännössä EU-tasolla toteutumatta.

Valiokuntaryhmämme näkee, että eräs tällainen oivallinen, mutta maallemme huono esimerkki löytyy juuri Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehikosta, joka on vaikuttanut ja tulee jatkossakin vaikuttamaan negatiivisesti sekä EU-sääntelyn kautta että maamme työpaikkojen vähenemisen suhteen. Perussuomalaiset pitävät erityisen haitallisena päätöksenä työvoimapolitiikan sektorilla vientiteollisuutemme niskaan unionissa langetettua päätöstä rikkidirektiivistä ja sen voimaansaattamisesta.

Toisaalta valiokuntaryhmämme näkee, että koko Euroopan unionin rajavalvonta sekä ns. sosiaalisen ulottuvuuden kehikko on kokonaisuudessaankin epäonnistunutta, koska se heikentää muiden muassa maamme kantaväestön toimintaedellytyksiä työmarkkinoilla huomattavasti ilman, että tällä voidaan vaikuttaa pysyvästi EU- maasta toiseen paremman sosiaaliturvan perässä muuttaviin sosiaaliturvashoppaajiin tai heidän määränsä vähentämiseen. Jos tätä kehitystä haluttaisiin aidosti rajoittaa tai padota unionissa, olisi sen silloin panostettava enemmän sekä Dublin-asetuksen noudattamiseen että rajavalvonnan resurssien lisäämiseen, kuten on jo edellä todettukin. Nyt Euroopan unionin tekemiset lähinnä ruokkivat tiettyjä ns. kolmansien maiden kansalaisia saapumaan EU-maihin tai unionin alueelle.

Lopuksi perussuomalaiset painottavat, että nykyisen kaltainen maahanmuuttopolitiikka ei toimi eikä tuo ratkaisuja EU-alueella ilmeneviin haasteisiin sektorilla siinä määrin kuin on annettu ymmärtää. Perussuomalaiset eivät myöskään kannata sitä, että EU voisi päättää siitä, minkä verran tai minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaiden tulisi ottaa.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että suuri valiokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2014

  • Jari Lindström /ps
  • Lea Mäkipää /ps
  • Maria Tolppanen /ps