Perustelut
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
on käsitellyt asiaa oman toimialansa osalta ja esittää lausuntonaan
seuraavaa.
Poikkeusolojen määritelmä
Lakiehdotuksen 3 §:ssä säädetään
siitä, millaisissa poikkeusoloissa valmiuslakia voidaan
soveltaa. Pykälän 3 kohdan mukaan tällainen
poikkeusolo voisi olla väestön toimeentuloon tai maan
talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen
vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle
välttämättömät toiminnot
olennaisesti vaarantuvat. Esityksen perustelujen mukaan taloudellista
kriisiä koskevan säännöksen
uudella muotoilulla on pyritty korostamaan sitä, että tapahtuma
tai uhka ei välttämättä liity
raaka-aineiden saatavuuteen, vaan voi koskea esimerkiksi tilanteita,
joissa tietoteknisten tai logististen järjestelmien toimivuus
vakavasti horjuu.
Nyky-yhteiskunnan toimivuus on pitkälti riippuvainen
esimerkiksi sähkön saannista, ja siihen liittyvät
vakavat ongelmat voivat varsin nopeastikin vaarantaa niin väestön
toimeentulon kuin yritysten toiminnan. Valiokunta pitää tärkeänä,
että viranomaiset yhdessä sähköalan toimijoiden
kanssa huolehtivat järjestelmän toimintavalmiuden
varmistamisesta kaikissa olosuhteissa. Yhteiskunnan riippuvuus häiriöttömästä sähkönsaannista
korostaa myös vakavia poikkeusoloja varten suunniteltujen
varautumistoimien merkitystä.
Saadun selvityksen mukaan säännösehdotuksen
mukainen taloudellinen kriisi ei koskisi tavanomaisia taloudellisia
laskukausia eikä 1990-luvun lamakaan olisi ollut sellainen
tapahtuma, jota säännöksessä tarkoitetaan.
Säännös ei myöskään
tarkoita työnseisauksia.
Työoikeudelliset säännökset
Lakiehdotuksen 13 luvussa ovat julkis- ja yksityisoikeudellisia
palvelussuhteita poikkeusoloissa koskevat säännökset,
joita on täsmennetty nykyisestä säätämällä normaalioloista
poikkeavista menettelytavoista laissa. Valtioneuvoston asetuksilla
säädetään tarkemmin esimerkiksi
palkkojen enimmäiskorotuksista, työajan pidentämisen
rajoista, irtisanomisoikeuden rajoittamisesta ja irtisanomisaikojen
pituudesta sekä toimialoista, joita poikkeussäännökset
koskevat.
Lakiehdotuksen 93 §:n mukaan valtioneuvoston
asetus irtisanomisoikeuden tilapäisestä poistamisesta
joillakin tuotantoaloilla on voimassa enintään
kaksi kuukautta kerrallaan. Vastaavaa voimassaolosäännöstä ei
ehdoteta muille 13 luvussa tarkoitetuille asetuksille. Valiokunta
pitää tärkeänä, että työehtoja
koskevien asetusten voimassaolosäännökset
ovat yhteneväiset.
Yleinen työvelvollisuus koskee valmiuslakiehdotuksen
94 §:n mukaan lakiehdotuksen 3 §:n
1 ja 2 kohdan mukaisia poikkeusoloja eli aseelliseen hyökkäykseen
tai sen uhkaan liittyviä tilanteita. Lisäksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa
voidaan määrätä tekemään
terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet tai muuten tämän
alan tehtäviin sopivat henkilöt 3 §:n
4 kohdan mukaisissa suuronnettomuuksissa tai tartuntatautitilanteissa.
Valiokunta pitää perusteltuna, että työvelvollisuutta
koskevia säännöksiä on nykyisestä tarkennettu.
Epäselvyyksien välttämiseksi on tärkeää,
että säännökset määrittelevät
riittävän tarkasti ja yksityiskohtaisesti työvelvollisuuden
sisällön sekä työvelvollisen
oikeudet ja velvollisuudet.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että lakiehdotuksessa turvataan työvelvollisen
työsuhteen säilyminen työvelvollisuuden
aikana ja otetaan huomioon työvelvollisen mahdollisuudet
huolehtia huoltovelvoitteistaan. Lakiehdotuksesta tai esityksen
perusteluista ei kuitenkaan suoraan ilmene, onko normaaliaikojen
työnantajalla työsuhteen jatkamisen lisäksi
muita velvoitteita, jotka säilyvät siitä huolimatta,
että työntekijä on määrätty
muualle työvelvolliseksi. Valiokunta pitää tärkeänä,
että selvitetään, onko tarvetta säätää tarkemmin
esimerkiksi palkan maksua tai työsuhteeseen liittyvien
muiden etujen antamista taikka vuosiloman kertymistä koskevien
säännösten soveltamisesta näissä tilanteissa.
Lakiehdotuksen 102 §:ssä säädetään
työvelvollisuuden täytäntöönpanoa
ja työvoiman ohjausta varten perustettavasta
työvelvollisuusrekisteristä. Rekisteriin kootaan
tietoja muun muassa työvelvollisten ammatista ja koulutuksesta sekä huoltovelvollisuudesta,
työkyvystä ja käytettävyydestä.
Pykälän 4 momentin mukaan rekisteristä voidaan
salassapitosäännösten estämättä luovuttaa
terveydenhuollossa työskentelevien tietoja sosiaali- ja
terveysministeriölle sekä lääninhallituksille.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotuksesta
tai sen perusteluista ei tarkemmin ilmene, mihin tarkoituksiin työvelvollisuusrekisteristä
luovutettuja
tietoja terveydenhuollossa työskentelevistä henkilöistä käytetään, millainen
rekisteri niistä muodostuu ja milloin rekisterin tiedot
on tarkoitus poistaa sen jälkeen, kun poikkeusolot ovat
päättyneet ja tarve tietojen käyttöön
on lakannut. Ottaen huomioon, että kyseessä voivat
olla arkaluonteiset henkilön olosuhteita, huoltovelvoitteita
tai työkykyä koskevat tiedot, valiokunta pitää tärkeänä,
että selvitetään, onko syytä laajentaa
työvelvollisuusrekisterisäännökset
koskemaan myös rekisteristä luovutettuja tietoja
tai säätää näiden tietojen
käsittelystä erikseen.
Poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta
Hallituksen esitys sisältää ehdotuksen
laiksi poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnasta.
Neuvottelukunnan tehtävänä on suunnitella
ja valmistella sosiaali- ja terveydenhuollon hoitamista
poikkeusoloissa sekä poikkeusoloihin varautumisen kannalta
keskeisiä normaaliolojen valmiuksia ja tukitoimia.
Lakiehdotuksen mukaan sen jäsenten tulee edustaa neuvottelukunnan
toimialan kannalta tarpeellisia viranomaisia ja muita yhteisöjä.
Esityksen perusteluista ei tarkemmin ilmene, mitä tahoja
on tarkoitus kutsua mukaan neuvottelukuntaan tai sen jaostoihin,
työryhmiin tai muihin toimielimiin. Valiokunta pitää tärkeänä,
että henkilöstön asiantuntemusta hyödynnetään
neuvottelukunnan työssä ja henkilöstön
edustajat ovat mukana suunniteltaessa järjestelmiä,
joilla poikkeusoloihin valmistaudutaan.